Päihderiippuvuus

Päihderiippuvuus on sairaus, jota kukaan ei valitse itselleen. Perintötekijät vaikuttavat sairauden syntyyn. Suurin osa ihmisistä ei sairastu päihderiippuvuuteen, vaikka he käyttävät päihteitä. He pystyvät päättämään itse päihteenkäyttönsä määrän ja ajan. Heidän päihteiden käytöstään ei myöskään synny samanlaisia elämää hankaloittavia negatiivisia seurauksia samalla tavalla kuin päihderiippuvaiselle. Päihderiippuvuus syntyy perinnöllisistä syistä. Sairaus alkaa ohjaamaan elämää salakavalasti varastaen lopulta koko hänen ja läheistensä elämän.

Perinnöllisyys

Päihderiippuvuus on primäärinen, krooninen, parantumaton ja hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan johtava sairaus. Päihderiippuvuutta ja siihen liittyvää perinnöllisyyttä tutkitaan runsaasti. Tutkimukset osoittavat perimän olevan määrittävä tekijä päihderiippuvuuden synnyssä. Perinnöllisyydellä tarkoitetaan alttiutta sairastua päihderiippuvuuteen, kenestäkään ei tule päihderiippuvaista ilman päihteiden käyttöä.

Päihderiippuvuus voi puhjeta hyvinkin nuorena. Ikä ei kuitenkaan ole määrittävä tekijä. Riippuvuuden synnyttyä muutokset aivoissa ja hermostossa ovat pysyviä. Päihteiden käytöstä tulevat fyysiset vieroitusoireet sekä haitat elimistölle tulevat kaikille, mutta päihderiippuvuuden syntyyn tarvitaan perinnöllinen alttius, jotta riippuvuus syntyy.

Kukaan ei tietoisesti käytä päihteitä sairastuakseen päihderiippuvuuteen. Sairauden perinnöllisen luonteen huomioiden sairastunutta ei tule syyllistää.

Päihderiippu­vaisen kokemus

Elämä on epäreilua, hän on oman elämänsä uhri

Ahdistus, masennus ja uupumus

Häpeä ja syyllisyys

Pelkotilat

Unettomuus

Ota yhteyttä

Meille voit soittaa luottamuksellisesti.

Päihderiippuvuuden seuraukset

Päihderiippuvuus on kokonaisvaltainen sairaus, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin.

Päihderiippuvuuden synnyttyä se alkaa ohjaamaan sairastuneen elämää. Häpeä ja syyllisyys omasta päihteenkäytöstä kasvaa vähitellen, käyttöä selitellään ja salaillaan. Päihderiippuvaisen käyttäytyminen muuttuu ärtyneeksi, jos hän ei saa päihteitä. Elämä muuttuu päihdetapahtumasta päihdetapahtumaan elämiseksi. Kaikki muu välillä on suorittamista ja tähtää päihteenkäytöstä saatavaan niin sanottuun helpotukseen.

Ihminen, joka ei sairasta päihderiippuvuutta, ei koe häpeää tai syyllisyyttä päihteiden käytöstään. Hänen käyttäytymisensä ei muutu, jos hän ei saa päihteitä.

Päihderiippuvuus on koko perheen sairaus.

Se vaikuttaa kaikkiin, jotka elävät päihderiippuvaisen rinnalla. Päihderiippuvuus aiheuttaa voimakasta häpeää, syyllisyyttä, vihaa ja jopa psykosomaattisia oireita läheisissä.

Päihderiippuvainen elää omassa todellisuudessaan myös silloin, kun hän ei käytä päihteitä. Tämän kaltaisessa tilanteessa eläminen vaikuttaa kaikkiin hänen läheisyydessään.

Vaikutukset varsinkin päihderiippuvaisen lapsilla heijastuvat usein koko elämän ajan. He kokevat usein selittämätöntä syyllisyyttä, riittämättömyyden tunnetta ja pahaa oloa ymmärtämättä mistä tunteet johtuvat.

Päihderiippu­vaisen läheisten kokemus

Päihde alkaa täyttää kaikkia elämän osa-alueita

Päihteestä ja sen käytöstä tulee arka puheenaihe

Kasvavaa valehtelua, asioiden muuntelua, salailua ja keinottelua

Vastuuntunnottomuus kasvaa myös tärkeissä asioissa

Ongelman kieltäminen yhä voimakkaammin

Puutteellinen todellisuudentaju omasta tilasta, rahasta sekä perheen hyvinvoinnista

Kriittisyys, toisten syyttäminen sekä uhriutuminen

Pakonomainen käyttäytyminen

Päihderiippuvuuden kielto

Päihderiippuvuus-sairauteen kuuluu hyvin voimakas oman tilan kieltäminen. Päihderiippuvainen mahdollisesti myöntää isoimmat ylilyönnit, mutta ei varsinaista riippuvuutta. Tämä on hyvin raskasta päihderiippuvaiselle ja hänen läheisilleen. Oman tilan näkemättömyys aiheuttaa henkisesti raskaita tilanteita, koska päihderiippuvainen suhtautuu yleensä hyvin kriittisesti ja vihamielisesti läheisiin, jotka yrittävät puhua päihteiden käytöstä.

Oman tilan näkemättömyys ei kuitenkaan ole tahallista, eikä sitä etteikö päihderiippuvainen haluaisi vähentää tai lopettaa päihteiden käyttöä. Hän ei yksinkertaisesti näe omaa tilaansa. Hän syyttää ympäristöä tai mielenterveydellistä tilaansa, esimerkiksi masennusta, ahdistusta, työn raskautta, puolison ymmärtämättömyyttä…. kaikkea muuta paitsi itseään.

Päihderiippuvuus on etenevä sairaus. Se etenee niin pitkään, kuin päihteitä käytetään. Päihderiippuvuuden mukanaan tulevat ylilyönnit ja negatiiviset tapahtumat pahenevat sairauden edetessä. Nämä aiheuttavat ahdistusta ja pahaa oloa läheisissä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että päihderiippuvuus vaikuttaa päihderiippuvaisen käyttäytymiseen ja tunne-elämään myös silloin, kun hän ei käytä päihteitä. Tällä tarkoitetaan samanlaisia käytöstapoja (ärtyneisyys, ahdistus) myös silloin, kun päihteitä ei käytetä. Nämä käytösmallit saattavat olla jopa voimakkaampia kuin päihteitä käytettäessä. Tästä käytetään termiä ”kuiva humala”. Se on tila, jossa päihderiippuvainen pyrkii olemaan ilman päihteitä, mutta joutuu jatkuvasti taistelemaan päihteitä vastaan. Päihderiippuvainen ja läheiset usein uskovat, että asiat muuttuvat paremmaksi, kun päihteet jäävät pois. Pelkkä päihteen pois jättäminen ei ratkaise ongelmaa. Vasta, kun päihderiippuvainen ymmärtää sairautensa luonteen ja sen seuraukset, alkaa hän muuttamaan toimintaansa. Tällöin raitistuminen on mahdollista. Myös läheiset joutuvat näkemään oman tilansa ja päihderiippuvaisen rinnalla elämisen tuomat käyttäytymismallit. Tämä auttaa koko perhettä muuttamaan elämäänsä. Kantamon hoidon tavoitteena on päihteettömyys, jossa päihderiippuvainen näkee oman päihteiden käyttönsä seuraukset. Kantamo hoitaa koko perhettä ja läheiset saavat mahdollisuuden ymmärtää päihderiippuvuuden seurauksia omalta osaltaan.

Päihderiippuvuus vaikuttaa koko ajan terveyteen, talouteen, ihmissuhteisiin ja loppuvaiheessa työelämään. On tärkeää ymmärtää, ettei näitä seurauksia tule välttämättä sairauden alkuvaiheessa. Päihderiippuvainen on mestari pitämään kulisseja yllä hyvinkin pitkään, kunnes ne lopulta kaatuvat. Tässä vaiheessa alkaa nopea syöksykierre.

Päihderiippuvuus on sairaus, josta kaikilla on mahdollista toipua.

Sairauden perinnöllisen luonteen huomioiden päihderiippuvuudesta ei parane. Toipuminen vaatii täysiraittiutta kaikista päihdyttävistä aineista ja sairauden myötä muodostuneiden käytösmallien purkamista sekä uuden elämän opettelua.

Vanha sanonta ”kannettu vesi ei kaivossa pysy” sopii raitistumiseen erittäin hyvin. Ihminen voi raitistua vain oivaltamalla asiat itse, niitä ei voi kukaan kertoa.

Kantamon hoidon tulokset perustuvat siihen, että ihminen pystyy kohtaamaan oman tilansa rehellisesti turvallisessa ympäristössä ja alkaa muuttamaan omaa käyttäytymistään. Näin syntyvä aito raittius ei ole taistelua päihteitä vastaan, vaan vilpitön halu elää raittiina. Kantamon tarjoama hoito antaa myös työkalut kohdata uusi raitis elämä, iloineen ja suruineen. Toipunut raitis päihderiippuvainen voi elää erittäin laadukasta ja miellyttävää elämää, jossa hän ja hänen läheisensä voivat hyvin.

Päihderiippuvuuden puhjettua sairaus etenee niin pitkään, kuin päihteitä käytetään. Päihderiippuvainen itse haluaisi palata ns. kohtuukäyttöön, mutta tämä on mahdotonta. Päihderiippuvainen ei voi käyttää lainkaan päihdyttäviä aineita. Yksikin annos johtaa samaan käyttöön kuin viimeisellä käyttökerralla. Ainut vaihtoehto on täysin päihteetön elämäntapa.

Päihderiippuvuus tuo mukanaan runsaasti ihmiselle itselleen epänormaaleja käytösmalleja. Sairaus korostaa negatiivista käyttäytymistä kuten salailua, valehtelua, vihaisuutta, ärtyneisyyttä jne. Ihmisen todellinen luonne positiivisine puolineen hiljalleen häviää.

Päihderiippuvaisen raitistuessa hän kykenee näkemään oman käyttäytymisensä ja palaan oikeaan itseensä. Näin elämän laatu paranee ja mahdollistaa myös läheisten toipumisen.

Kantamon tarjoamassa hoidossa saa mahdollisuuden nähdä oman tilansa ja saa työkaluja oman elämänsä muutokseen.