Raitistunut yritysjohtaja

Minulla tulee kohta kaksi vuotta raittiutta täyteen oman Minnesota-mallisen hoidon jälkeen. Tämä kaksi vuotta on tuntunut siltä, kuin olisin nuortunut kymmenen vuotta ja saanut takaisin ilon elämään. Ero entiseen on todella valtava.

Muistan hyvin sen päivän jolloin vaimoni toimitti minut hoitolaitokseen. Takana oli jälleen yksi iso sekoilu, joka päättyi siihen että perheeni päätti että nyt riittää. Itse olin yrittänyt lopettaa juomistani moneen otteeseen, aina yhtä huonoin seurauksin. Oma oloni paheni päivä päivältä ja eri tavoin yritin löytää tietä ulos. Kokeilin eri hoitomuotoja, aina yhtä huonoin tuloksin. Ajattelin sinne mennessä tästä Minnesota-mallista hoitoa tarjoavasta laitoksesta, että pitäähän sitäkin yrittää kun vaimo ja lapset kerran sitä haluaa….

Kun tulin hoitolaitokselle, vastassa oli Muukkosen Mika, jonka vastaanotto oli heti lämmin. Ensimmäiset päivät hoidossa oli varsin kaoottiset – oma vointi oli vielä huononpuoleinen ja erilaiset päivittäiset tapahtumat oli vieraita. Jotenkin kuitenkin alusta alkaen oli tunne, että täältä voisi löytyä apu, varsinkin kun hoidossa tapasi jo pian kotiin lähteviä ihmisiä joilla oli onnellinen katse silmissä.

Itselle iso muutos oli ensimmäinen info, jolloin selvisi että alkoholismissa kyse on sairaudesta. Se tieto vei paljon pois häpeästä ja syyllisyydestä, jota siihen asti olin vahvasti kokenut. Hoidossa on paljolti kyse oman olotilan tiedostamisesta, minkä myötä myös suhteutuminen itseensä alkaa muuttua. Alkoholismi on sairaus, josta voi toipua hyvällä hoidolla.

Loppujen lopuksi se neljä viikkoa meni tosi nopeasti. Päivät oli työntäyteisiä jossa istuttiin paljon ryhmissä ja puhuttiin. Minulla oli yritysjohtajataustan vuoksi aina ollut kovin analyyttinen suhtautuminen asioihin, eikä siihen maailmaan oikein sopinut omista tunteista puhuminen. Nyt opin senkin tärkeän taidon. Hoidossa korostuu omien tunteiden tarkkailu ja niiden hallinta. Entisessä elämässä erilaiset paineet ja stressitilanteet oli hoidettu alkoholilla, nyt oli aika oppia käsittelemään ne sellaisina kuin ne tulevat vastaan. On hienoa huomata että se toimii, ja valtavasti paljon paremmin kuin ennen.

Ehkä tärkein tilaisuus oli omien läheisten kohtaaminen osana hoitoprosessia. Se oli silloin raskas kokemus, mutta näin jälkikäteen ajateltuna ehkä raitistavin osa hoitoa. Siitä jäi myös perheelle hieno tunne, että myös he saavat apua koska minun juomisestani oli tullut myös heille painajainen.

Minnesota-mallinen hoito on mielestäni suorastaan nerokas. Se on samalla ”pehmeä” ja ”kova”. Pehmeä siinä mielessä että se käsittelee alkoholismin sairautena ja suhtautuu lempeän ymmärtävästi meihin potilaisiin. Toisaalta se on myös kova, koska säännöt ovat selvät ja ehdottomat – ainoastaan täysraittius on tapa hoitaa tätä sairautta. Työtä raittiiksi tuleminen kyllä vaatii , mutta se työ palkitsee paitsi itseä myös omia läheisiään.

Työ ei lopu perushoidon jälkeiseen jatkohoitoonkaan, vaan raittius on joka päivä uusi tapa elää.

”Raitistunut yritysjohtaja”