Myllyhoito
Myllyhoito on Minnesota-malliin perustuva päihdekuntoutusmenetelmä, jota toteutti Kantamon
omistama Kalliolan Klinikka. Kalliolan Klinikka toimi vuodesta 1982 vuoteen 2025.
Minnesota-malli tuli Suomeen Pohjois-Amerikasta, kun Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija,
sosiaalineuvos Toivo Pöysä, vieraili eri päihdekuntoutuslaitoksissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa
1970- ja 1980-luvun vaihteessa. Suomeen palattuaan hän luennoi kokemastaan
päihdetyöntekijöille ja päätti luentonsa sanoihin ”se oli aikamoista myllytystä se”. Ja näin uusi
päihdetyömuoto nimettiin Suomessa Myllyhoidoksi. Ensimmäinen Myllyhoito perustettiin 1982
Espoon Pellakseen. Ja sen toteuttajana toimi Kalliola.
Myllyhoidossa uskotaan, että tulohetkellä oleva motivaatio ei määritä hoidon lopputulosta.
Nykyään Myllyhoidon sijaan puhutaan Minnesota-hoidosta. Kantamo jatkaa tämän hoitomallin
perinteitä.
Hoidon rakenne
Myllyhoidossa noudatettiin toipumisen täyteistä viikko-ohjelmaa. Joka päivä ohjelmaan kuului
luentoja riippuvuudesta ja siitä toipumisesta, ryhmäterapiaistuntoja, joissa käytiin läpi
päihdehistoriaa, vertaisryhmiä, mahdollisuuksia yksilökeskusteluihin, ulkoilua, tehtävien tekoa,
iltarinki sekä aina vaihtuvan kuntoutujan itse kirjoittama stoori omasta riippuvuuden kehittymisestä.
Perushoitojakso
Ihan samoin kuin nykypäivän Minnesota-hoidossa, Myllyhoidossa perushoitojakson tavoitteena oli
luoda mahdollisuudet päihteettömälle elämäntavalle ja sen myötä yksilöllisen hyvinvoinnin
kasvulle. Työskentely yksikössä oli tiivistä ja raittiuteen suuntautunutta. Kuntoutumisprosessia
ohjasi klinikan moniammatillinen työryhmä.
Kalliolan klinikan Myllyhoito pyöri ns. non stop-periaatteella eli hoidossa on koko ajan
kuntoutusjakson eri vaiheessa olevia asiakkaita. Päivittäisissä päihdeterapiaryhmissä käsiteltiin
toipumista 12 askeleen ohjelman mukaisesti.
Luentoja, tehtäviä, suunnitelmia
Hoitojakso perustui henkilökohtaiseen kuntoutumissuunnitelmaan. Ammattitaitoiset työntekijät
pitivät hoitojakson aikana luentoja, kävivät henkilökohtaisia keskusteluja sekä ohjasivat
pienryhmien työskentelyä. Hoitojakson aikana tutustuttiin vertaistukiryhmiin AA- ja NA-ryhmissä.
Lisäksi hoitojaksoon kuului läheis- ja perhetyötä. Tämän kaiken tavoitteena oli löytää työkaluja
päihteettömään elämään.
Joka päiväisissä luennoissa käsiteltiin riippuvuuden erilaisia muotoja, toipumisen vaiheita,
kieltämistä, perhettä, retkahdusta, asenteita, tunteita surusta häpeään, identiteettiä, rentoutumista, unettomuutta sekä hoidon jälkeistä elämää. Hoito-ohjelmaan kuului myös itsenäisiä tehtäviä esimerkiksi päihteiden kielteisistä vaikutuksista tai niiden käytön historiasta, jatkosuunnitelman teko sekä jokaisen henkilökohtaisen stoorin kirjoittaminen.
Yhteisöllisyys tuo vertaistukea
Myllyhoito oli yhteisökuntoutusta, mikä tarkoittaa, että suurin osa kuntoutuksesta tapahtui ryhmissä. Ryhmäistunnoissa käsiteltiin tehtäviä, fiiliksiä ja omaa suhdettaan riippuvuuteen yhdessä muiden kanssa. Lisäksi tutustuttiin erilaisiin vertaistukiryhmiin ja jokaiselle hankittiin oma tukihenkilö.
Kuntoutuksessa oli koko ajan eri aikaan tulleita kuntoutujia, jolloin ryhmän vanhimmat tukivat uusia tulokkaita. Yhteisö piti myös huolen yhteisistä säännöistä ja varsinaisen ohjelman ulkopuolinen aika meni tehtäviä tehdessä ja vertaistukea jakaessa.
Perustana 12 askeleen ohjelma
Myllyhoito perustuu kahdentoista askeleen ohjelmaan, joka on psykososiaalinen riippuvuuden hoitomenetelmä. Se on lähtenyt liikkeelle Anonyymeista alkoholisteista (AA), ja sen keskiössä on päihteettömyys tai riippuvuuden kohteesta luopuminen. Nykyään 12 askeleen ohjelmia on kymmeniä ja ne ovat säästäneet lukemattomia ihmishenkiä.
Kalliolan klinikan Myllyhoidossa mukana olivat kolme ensimmäistä askelta erilaisten tehtävien muodossa: oman voimattomuuden tunnustamista riippuvuuden edessä, toipumisuskon herättelyä sekä valmiutta ottaa tukea vastaan. Kuntoutujat ohjattiin jatkamaan vertaistukiryhmissä käymistä kuntoutuksen jälkeen tukihenkilöiden avulla.
12 askelta on perustettu vertaistuelle, joka auttaa pitämään riippuvuuden kurissa sekä hengellisyydelle, mikä ei kuitenkaan tarkoita uskontoa tai uskonnollisuutta, vaan enemmänkin itsetutkiskelua ja oman voimattomuuden tunnistamista. Periaatteisiin kuuluu myös luottamuksellisuus ja tasavertaisuus: toisen henkilön puheita tai henkilöllisyyttä kerrota ulkopuolisille ja kaikki ovat samalla viivalla.
Käytännössä 12 askelta tarkoittaa itsensä avaamista toisille vertaisille, koska yksin riippuvuudesta on vaikea päästä irti.
Kuntoutuksessa tehtiin jatkosuunnitelma
Myllyhoito-kuntoutuksen aikana tuettiin toimintatapoja, joiden avulla voi elää päihteetöntä/riippuvuuksista vapaata, hyvää ja omannäköistä elämää. Kuntoutuksessa opittiin pyytämään ja ottamaan apua vastaan. Tätä varten pidettiin verkostotapaamisia, joissa on mukana asuinalueen päihdetyöntekijä sekä muita mahdollisia tahoja, kuten työterveys tai sosiaalityöntekijä, jotka ovat tarvittava ammattiapu jatkossa. Kuntoutuksen aikana oli mahdollista saada klinikan sosiaaliohjaajalta neuvontaa esimerkiksi asumiskuvioiden ja taloudellisten vaikeuksien parantamiseen. Jokaiselle kuntoutujalle etsittiin oma tukihenkilö AA (Anonyymit alkoholistit), NA (Anonyymit narkomaanit) tai GA (nimettömät pelurit) ryhmistä tukemaan kuntoutumista kotona. Jatkohoitoa varten laadittiin selkeät tavoitteet.
Tukea myös läheisille
Myllyhoitoon kuului vahvasti läheistyö. Kuntoutuksen aikana läheiset saivat kertoa kokemuksistaan läheiskirjeessä sekä perheterapeutin vastaanotolla, jonne kokoontuivat itse asiakas ja läheiset. Riippuvuus vaikuttaa vahvasti myös läheisiin, jotka usein tarvitsevat itsekin tukea. Läheisille järjestettiin maksuttomia läheisiltoja klinikan perheterapeutin toimesta. Lisäksi läheisten oli mahdollista osallistua Al-Anon ja ACA infoihin sunnuntaisin ennen vierailuajan alkua.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä on AA/NA?
AA/NA on miesten ja naisten vertaistukiryhmä, jonka päämääränä on se, että ryhmän jäsenet pysyvät raittiina. AA/NA -toiminta ei ole sitoutunut mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen tai järjestöön.
Voiko alkoholismista parantua?
Ei, mutta siitä voi toipua.
Minnesota -hoidossa on mahdollista päästä kohti päihteetöntä elämää. Riippuvuus kuitenkin on ja pysyy koko elämän ajan, eikä toipuva voi koskaan palata päihteiden pariin ja ne ovat vain osa ongelmaa.
Minnesota-hoidossa on tärkeintä on kuitenkin se, että sairastunut ymmärtää ettei pelkän alkoholin poisjättäminen elämästä ole perimmäinen ratkaisu riippuvuuteen.
Ihmisen on myös ymmärrettävä, kuinka riippuvuus on vaikuttanut omaan elämään.
Läheiseni on alkoholisti. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ensimmäinen asia, joka jokaisen läheisen tulee ymmärtää on, että ei ole tilanteessa syyllinen.
Kaikki, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä juomisen vähentämiseksi tai estämiseksi on turhaa. Siihen ei voi vaikuttaa kukaan muu kuin alkoholisti itse. Eli juomisen kontrollointi kannattaa lopettaa.
Toinen tärkeä asia on ymmärtää, ettei ole olemassa syytä tai syyllisiä alkoholin käyttöön. Me päihderiippuvaiset käytämme päihteitä, koska olemme päihderiippuvaisia. Osaamme kyllä kertoa sata syytä, miksi pitää juoda / käyttää päihteitä, mutta todellisuudessa emme tiedä itsekään.
Kolmas ja ehkä se vaikein asia on ymmärtää, ettei läheinen voi auttaa päihderiippuvaista raitistumaan. Et voi rakastaa häntä raittiiksi.
Vaikka kyseessä on fyysinen aivosairaus, vastuu itsensä hoitamisesta on päihderiippuvaisella itsellään. Mitä pikemmin hän joutuu kohtaamaan oman juomisensa seuraukset, sitä pikemmin voi hän saada apua.
Meillä Suomessa on käsitys, että päihderiippuvaista ei voi auttaa, mikäli hän ei polvillaan rukoile apua. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Meille Kantamoon Minnesota-hoitoon tulevista kuntoutujista yli 90% tulee ulkoisella motivaatiolla. On päihdehoidon tehtävä motivoida ihminen raitistumaan itsensä takia.
Pysy vahvana ja ota meihin yhteyttä, me autamme.
Miten saada alkoholisti hoitoon?
Se on hyvin vaikea tehtävä, sillä alkoholismiin liittyy vahva kieltomekanismi.
Sairastuneen läheisen hoitoon saaminen ei ole sentään mahdoton tehtävä: se vaatii tietynlaisen otteen ja oikean ajankohdan.
Me Kantamossa tarjoamme apua ja tukea myös läheisille. Vaikka sinusta läheisenä tuntuisi, että kaikki on jo kokeiltu, kannattaa silti soittaa meille. Me autamme.
Mitä eroa on alkoholin liikakäytöllä ja alkoholismilla?
Alkoholin liikakäytössä puhutaan annosmääristä ja kerroista. Annosrajat ovat tässä hyviä mittareita, esimerkiksi THL:n sivuilta löytyy käyttösuosituksia. Mikäli alkoholia kuluu enemmän kuin suositukset antavat myöten, ilmenee liikakäyttäjällä hyvin usein niin fyysisiä kuin psyykkisiä ongelmia. Alkoholin liikakäytössä on kuitenkin pohjimmiltaan kyse vain siitä, että käyttää alkoholia yli suositusmäärien. Alkoholin liikakäyttäjä voi helposti siirtyä kahviin sen viinilasin sijaan. Alkoholismissa määrillä ei ole sinänsä merkitystä. Alkoholi alkaa ohjailla alkoholistin elämää kokonaisvaltaisesti pienin askelin vuosien aikana.
Juoko alkoholisti koko ajan?
Ei välttämättä. Alkoholisti voi juoda esimerkiksi vain kerran vuodessa, koko kesäloman ajan. Alkoholismin keskeinen kriteeri kuitenkin on, että käyttö jatkuu kiistattomista haitoista huolimatta. Esimerkiksi jos läheinen pahoittaa mielensä juomisensa ja kertoo sen alkoholistille, mutta tämä vain jatkaa juomista, on kyseessä yhdenlainen kiistaton haitta.
Voiko alle 30-vuotias olla alkoholisti?
Voi. Alkoholismille ei ole olemassa ikärajaa. Me Kantamossa hoidamme 18-vuotiaasta lähtien kaiken ikäisiä päihderiippuvaisia.

