Alkoholismi ja päihderiippuvuus ovat vakavia sairauksia, jotka valtaavat elämän kokonaisvaltaisesti. Ne ovat perinnöllisiä sairauksia, jota kukaan ei tarkoituksella valitse itselleen.
Sairaus alkaa ohjaamaan elämää salakavalasti varastaen lopulta koko oman ja läheisten elämän. Pahimmassa tapauksessa ne johtavat kuolemaan. Jatka lukemista
Asiantuntijamme vastaavat luottamuksellisesti ja veloituksetta kaikkiin kysymyksiinne joka päivä aamusta iltaan. Neuvomme päihderiippuvaisia sekä läheisiä kaikissa riippuvuuteen ja hoitoon liittyvissä asioissa.
Puhelinnumero 09 3611 9880
Whatsapp-numero 09 3611 9880
info@kantamo.fi
Alkoholismi on vakava primäärinen, krooninen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Alkoholi ei ole ainoa päihderiippuvuus, sillä riippuvuus voi kehittyä muihinkin aineisiin. Päihderiippuvuuksista alkoholismi on kuitenkin maassamme ylivoimaisesti yleisin ja tunnetuin.
Lääke- ja huumeriippuvuudet jakavat paljon samoja tunnusmerkkejä alkoholismin kanssa. Pääasiassa riippuvuuden ydinoireisiin kuuluvat aineen käyttöhimo ja siihen liittyvä pakonomaisuus.
Alkoholistilla on usein vaikeuksia hallita alkoholin käytön aloitusta, käyttömääriä ja lopettamista. Pitkässä juoksussa tämä johtaa yleensä ongelmiin itsestään huolehtimisessa, harrastuksissa, ihmissuhteissa, koulussa tai työpaikalla. Pitkään jatkuneeseen käyttöön liittyy usein myös aineen sietokyvyn kasvua ja vieroitusoireita.
Suomalaiset käyttävät alkoholia vuodessa noin 10 litraa henkeä kohden. Luku on maailman kärkitasoa, ja toiseksi eniten Pohjoismaissa. Alkoholismin suureen esintyvyyteen Suomessa vaikuttaa paljon perinnöllisyys, sillä alkoholismi johtuu aina geeneistä sekä ympäristöstä. Alkoholismin yleisyyteen ei auta suomalainen juomakulttuuri, jossa humalanhakuinen juominen ei ole yleisesti paheksuttua, vaan jopa yleistä ja suotavaa. Alkoholin suurkuluttajat eli eniten juova kymmenys väestöstä kuluttaakin noin puolet kaikesta Suomessa juodusta alkoholista.
Vaikka alkoholismi ja kuten muutkin päihderiippuvuudet ovat parantumattomia sairauksia, niitä voidaan hoitaa. Kantamo tarjoaa edistyksellistä Minnesota -hoitomallin päihdekuntoutusta alkoholisteille. Tarjoamme myös tukea riippuvaisten läheisille.
Minnesota-hoidon tulokset perustuvat siihen, että ihminen pystyy kohtaamaan oman tilansa rehellisesti turvallisessa ympäristössä ja alkaa muuttamaan omaa käyttäytymistään. Näin syntyvä aito raittius ei ole taistelua päihteitä vastaan, vaan vilpitön halu elää raittiina.
Kantamon tarjoama Minnesota-hoito antaa myös työkalut kohdata uusi raitis elämä, iloineen ja suruineen. Toipunut raitis päihderiippuvainen voi elää erittäin laadukasta ja miellyttävää elämää, jossa hän ja hänen läheisensä voivat hyvin.
Tutustu Minnesota-hoitoon Soita 09-3611 9880Alkoholismi ja päihderiippuvuus ovat kokonaisvaltaisia sairauksia, jotka vaikuttavat kaikkiin elämän osa-alueisiin. Riippuvuus päihteisiin tai alkoholiin syntyy perintötekijöiden ja altistuksen yhdistelmästä. Geenit eivät ole kuitenkaan ainoa merkittävä tekijä alkoholismissa ja siihen sairastumisessa. Jokainen voi itse omilla valinnoillaan vaikuttaa terveyteensä, ja ehkäistä myös alkoholismin syntymistä tai tilan pahenemista. Vaikka perintötekijöiden valossa henkilöllä olisi kaikki mahdollisuudet taipua alkoholismiin, ei riippuvuutta silti pääse syntymään, jos päihteelle ei altistu.
Alkoholismin vaiheet etenevät pikkuhiljaa. Mikäli henkilöllä on perinnöllinen alttius, altistusta alkoholille ja myös sairauden kehittymiselle suotuisat ympäristötekijät, alkaa normaali alkoholinkäyttö lipsua uomistaan. Alkoholismi ilmenee salakavalasti. Päihderiippuvainen harvoin tajuaa ongelmansa ajoissa.
Päihderiippuvaisen sairastuttua riippuvuus alkaa ohjata arkipäivänkin elämää. Alkoholin nauttiminen ei välttämättä keskity enään viikonloppuihin, vaan alkoholisti saattaa juoda arkena salaa perheeltään, työnantajaltaan tai kavereiltaan. Monesti päätöksenteko ja arkiset rutiinit muuttuvat vaikeiksi. Myös sosiaalinen kanssakäynti saattaa olla hankalaa ilman alkoholin tuomaa rentoutusta.
Häpeä ja syyllisyys omasta alkoholin tai päihteiden käytöstä kasvaa vähitellen, käyttöä selitellään ja salaillaan. Lopuksi käytöstä tulee pakonomaista, ja siitä on vaikeaa päästä eroon yksin tai ilman ammattiapua.
Jos oma juominen mietityttää, voi omaa mahdollista riippuvuutta alkoholiin testata neljällä yksinkertaisella kysymyksellä:
Jos vastasit kyllä edes yhteen kysymykseen, tutustu Minneosta-hoitoon ja harkitse hoitoon hakeutumista.
Toisin kuin luullaan, alkoholismi voi puhjeta hyvinkin nuorena. Ikä ei kuitenkaan ole määrittävä tai suojaava tekijä siinä, kuka sairastuu. Myös nuori voi olla alkoholisti.
Riippuvuuden synnyttyä muutokset aivoissa ja hermostossa ovat pysyviä. Alkoholin käytöstä tulevat fyysiset vieroitusoireet sekä haitat elimistölle tulevat kaikille, mutta riippuvuuden syntyyn tarvitaan aina perinnöllinen alttius.
Alkoholismia ja siihen liittyvää perinnöllisyyttä tutkitaan runsaasti. Tutkimukset osoittavat perimän olevan määrittävä tekijä alkoholismin synnyssä. Perinnöllisyydellä tarkoitetaan alttiutta sairastua alkoholismiin, sillä kenestäkään ei tule alkoholistia ilman alkoholin käyttöä.
Kukaan ei tietoisesti juo sairastuakseen alkoholismiin. Sairauden perinnöllisen luonteen huomioiden sairastunutta ei tule syyllistää.
Hyvin usein alkoholista riippuvainen kokee elämän olevan epäreilua, “olevansa oman elämänsä uhri”, ahdistunut, masentunut ja uupunut. Tähän sekoittuu hyvin useasti myös niin häpeän kuin syyllisyyden tunteita, pelkotiloja ja unettomuutta.
Ihminen, joka ei sairasta alkoholismia, ei koe häpeää tai syyllisyyttä päihteiden käytöstään. Hänen käyttäytymisensä ei muutu, jos hän ei saa päihteitä. Alkoholismin toteamista varten ei ole olemassa tarkkaa, tieteellistä alkoholismi-testiä, mutta moni alkoholisti jakaa samanlaisia oireita.
Terveyshaitat ja -riskit alkavat kehittyä yksilöllisesti pikkuhiljaa alkoholismissa. Unettomuus, ahdistuneisuus, tapaturmat ja sosiaaliset haitat antavat yleensä vihiä siitä, että alkoholin käytön tottumuksia on muutettava.
Alkoholisti voi saada vieroitusoireita, kuten muutkin päihderiippuvaiset. Perinteisen krapulan lisäksi voi olla levottomuutta, sekavuutta, vapinaa, hikoilua, ruumiin lämpötilan nousua, pahoinvointia, tuntohäiriöitä ja tasapainohäiriöitä. Hyvin usein alkoholistilla on myös voimakasta verenpaineen nousua, sekä pulssi voi olla kiihtynyt.
Voimakkaimmillaan alkoholistin vieroitusoireisiin voi kuulua myös näkö- ja kuuloharhoja, psykoottisia oireita, tajuttomuutta ja kouristuskohtauksia, joita nimitetään myös “viinakrampeiksi”.
Alkoholistin käyttäessä alkoholia jopa päivittäin, kehon hermosto sopeutuu alkoholin oloon elimistössä ja sen haihtuessa käynnistyy hermoston yliärtyvyystila.
Voimakkaimmillaan vieroitusoireet ovat noin 12 tunnin jälkeen siitä, kun alkoholia on viimeksi käytetty.
Jos vieroitusoireita ei hoideta, yleensä sairastuneen vointi heikentyy dramaattisesti muutaman vuorokauden kuluessa.
Alkoholismia voi kuvailla mustaksi aukoksi, joka imee kaiken muun iloa elämään tuovat asiat ympäriltään.
Sairastuneen käyttäytyminen muuttuu ärtyneeksi, jos hän ei saa päihteitä. Elämä muuttuu käyttökerrasta käyttökertaan elämiseksi. Kaikki muu tällä välillä on suorittamista ja sairastunut tähtää päihteidenkäytöstä saatavaan niin sanottuun helpotukseen.
Alkoholismi on etenevä sairaus, joka kalvaa aukkoansa sairastuneen elämään niin pitkään kuin päihdettä käytetään. Tämän riippuvuuden mukanaan tulevat ylilyönnit ja negatiiviset tapahtumat vain pahenevat sairauden edetessä.
Nämä ovat omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja pahaa oloa läheisissä.
Alkoholismiin kuuluu hyvin voimakas oman tilan kieltäminen.
Sairastunut voi myöntää isoimmat ylilyönnit, muttei varsinaista riippuvuutta. Siksi sairaus on hyvin raskasta niin alkoholistille kuin hänen läheisilleen
Oman tilan näkemättömyys aiheuttaa henkisesti raskaita tilanteita, koska sairastunut suhtautuu yleensä hyvin kriittisesti ja vihamielisesti läheisiin, jotka yrittävät puhua juomisesta.
Tämä ei ole kuitenkaan ole tahallista, eikä tarkoita sitä etteikö alkoholisti haluaisi vähentää tai lopettaa päihteiden käyttöä. Hän ei yksinkertaisesti näe omaa tilaansa, sillä hyvin usein “sairauden tunne” puuttuu.
Hyvin tyypillistä alkoholistille on syyttää ympäristöä tai mielenterveydellistä tilaansa: masennusta, ahdistusta, työn raskautta, puolison ymmärtämättömyyttä – kaikkea muuta paitsi itseään.
Alkoholismi on koko perheen sairaus. Se vaikuttaa kaikkiin, jotka elävät päihderiippuvaisen rinnalla.
Alkoholismi lähipiirissä aiheuttaa voimakasta häpeää, syyllisyyttä, vihaa ja jopa psykosomaattisia oireita sairastuneen läheisissä.
Alkoholisti tai muista päihteistä riippuvainen elää omassa todellisuudessaan myös silloin, kun hän ei käytä päihteitä. Tämän kaltaisessa tilanteessa eläminen vaikuttaa kaikkiin hänen läheisyydessään.
Vaikutukset varsinkin päihderiippuvaisen lapsilla heijastuvat usein koko elämän ajan. He kokevat usein selittämätöntä syyllisyyttä, riittämättömyyden tunnetta ja pahaa oloa ymmärtämättä mistä tunteet johtuvat.
Alkoholismi voi olla vaikea asia ymmärtää lapsille. Alkoholismi vaikuttaa koko perheen yhteiseen aikaan. Jos vanhempi juo viikonloppuisin ja lapsien loma-aikana, voi yhdessä vietetty aika jäädä lyhyeksi.
Vanhempien alkoholiongelma voi vaikuttaa lapsen sosiaaliseen kehitykseen ja esim. koulumenestykseen. Lapsella voi olla ahdistuneisuutta ja univaikeuksia vanhemman alkoholiongelman takia, sekä jatkuva huoli ja stressi voi vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen.
Vanhemman päihdeongelmista pitää saada puhuttua lapsen kanssa. Asiasta puhuminen on äärimmäisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Alkoholismia ei ole helppo ymmärtää lapsen silmin, siksi asiasta tulisi puhua mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti selitettynä.
Alkoholismista voidana puhua sairautena, joka altistaa ikävälle käytökselle. Asian puheeksi ottaminen kuitenkin on harvoin helppoa, ja se voi altistaa molemminpuoliselle syyttelylle, syyllistämiselle ja riidoille. Lapselle on kuitenkin tärkeää saada vakuutettua, että hänestä pidetään huolta aikuisen alkoholismista huolimatta.
Kantamo tarjoaa maksuttomia infoluentoja alkoholismista ja sen käsittelemistä läheisten näkökulmasta - voit osallistua luennoille ilmaiseksi ja kuulla lisää, miten perhe voi yhdessä selvitä vaikeasta matkasta alkoholiongelman läpi. Kantamon Minnesota-hoitomalliin kuuluu aina läheisviikonloppu, jossa huomioidaan koko perheen ponnistelut alkoholismin kanssa.
Kantamon läheisterapeuttin kanssa voi jutella aina avoimesti sekä luottamuksellisesti alkoholistin kanssa elämisestä.
Asiantuntijamme vastaavat kaikkiin kysymyksiinne joka päivä aamusta iltaan.
Neuvomme päihderiippuvaisia sekä läheisiä kaikissa hoitoon lähtemiseen liittyvissä asioissa.
Soita luottamuksellisesti
Vanha sanonta ”kannettu vesi ei kaivossa pysy” sopii raitistumiseen erittäin hyvin.
Ihminen voi raitistua vain oivaltamalla asiat itse, niitä ei voi kukaan kertoa. Alkoholismiin kuuluu hyvin voimakas oman tilan kieltäminen.
Vaikka alkoholismi on krooninen sairaus, siitä voi toipua. Riippuvuus vaikuttaa koko ajan terveyteen, talouteen, ihmissuhteisiin ja loppuvaiheessa työelämään. On tärkeää ymmärtää, ettei näitä seurauksia tule välttämättä sairauden alkuvaiheessa.
Päihderiippuvainen on mestari pitämään kulisseja yllä hyvinkin pitkään, kunnes ne lopulta kaatuvat.
Alkoholismiin saa kyllä apua. Sitä tulee vain hakea.
Ei, sillä sairauden perinnöllisen luonteen huomioiden päihderiippuvuudesta ei parane koskaan.
Mutta siitä toipuu kyllä.
Toipuminen vaatii täysraittiutta kaikista päihdyttävistä aineista ja sairauden myötä muodostuneiden käytösmallien purkamista sekä uuden elämän opettelua.
Päihderiippuvuus tuo mukanaan runsaasti ihmiselle itselleen epänormaaleja käytösmalleja.
Sairaus korostaa negatiivista käyttäytymistä kuten salailua, valehtelua, vihaisuutta, ärtyneisyyttä ja muita negatiivisia puolia. Ihmisen todellinen luonne positiivisineen puolineen hiljalleen häviää.
Päihderiippuvaisen raitistuessa hän kykenee näkemään oman käyttäytymisensä ja palaan oikeaan itseensä. Näin elämän laatu paranee ja mahdollistaa myös läheisten toipumisen.
Alkoholismiin sairastunut saa Minnesota-hoidossa mahdollisuuden nähdä oman tilansa ja saa työkaluja oman elämänsä muutokseen.
Läheiset kuuluvat alkoholismin hoitoon olennaisena osana.
Tarjoamme läheishoitoa päihderiippuvaisten läheisille Kantamossa. Tarkoituksena on, että läheiset oppivat ymmärtämään päihderiippuvuutta, sairastuneen toimintamalleista ja millaisia vaikutuksia riippuvaisella on itseensä.
Monessa tilanteessa alkoholisti itse haluaisi palata ns. kohtuukäyttöön, mutta tämä on vuosien hoitokokemuksemme mukaan mahdotonta.
Kerran sairastunut ei voi käyttää lainkaan alkoholia. Yksikin annos johtaa samaan käyttöön kuin viimeisellä käyttökerralla.
Ainut vaihtoehto on täysin päihteetön elämäntapa.
Kantamo tarjoaa Minnesota-hoitoa päihderiippuvaisille ja alkoholisteille. Perushoitoon kuuluu laitosjakso, joka kestää 28 – 35 vuorokautta.
Perushoidon aikana pyritään siihen, että potilas itse ymmärtää alkoholismin olevan sairaus.
Minnesota -hoitoon kuuluu myös jatkohoito perushoitojakson jälkeen maksuttomassa avohoidossa.
Kantamon perushoidon aikana raitistutaan ja jatkohoidossa tuetaan raitista elämää.
On tärkeää ymmärtää, että alkoholismi vaikuttaa alkoholistin käyttäytymiseen ja tunne-elämään myös silloin, kun hän ei käytä päihteitä.
Tällä tarkoitetaan samanlaisia käytöstapoja (ärtyneisyys, ahdistus) myös silloin, kun päihteitä ei käytetä.
Nämä käytösmallit saattavat olla jopa voimakkaampia kuin päihteitä käytettäessä. Tästä käytetään termiä ”kuiva humala”.
Se on tila, jossa päihderiippuvainen pyrkii olemaan ilman päihteitä, mutta joutuu jatkuvasti taistelemaan päihteitä vastaan. Päihderiippuvainen ja läheiset usein uskovat, että asiat muuttuvat paremmaksi, kun päihteet jäävät pois.
Pelkkä päihteen pois jättäminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa.
Siksi Kantamon tarjoaman Minnesota-hoidon jatkohoito on ensisijaisen tärkeää raitistuvalle potilaalle.
Alkoholismi ja muut päihderiippuvuudet ovat kroonisia neurologisia sairauksia.
Niiden syntyyn vaikuttavat perinnölliset tekijät kuin itse päihteiden käyttö. Sairauden etenemiseen vaikuttaa voimakkaasti myös ympäristötekijät: kuinka paljon päihteitä henkilö pystyy käyttämään.
Suurimmalla osalla yleisin hidaste on työ, joka rajoittaa alkoholismin etenemistä juomisen alkuvaiheessa.
Ei, mutta siitä voi toipua.
Minnesota -hoidossa on mahdollista päästä kohti päihteetöntä elämää. Riippuvuus kuitenkin on ja pysyy koko elämän ajan, eikä toipuva voi koskaan palata päihteiden pariin ja ne ovat vain osa ongelmaa.
Minnesota-hoidossa on tärkeintä on kuitenkin se, että sairastunut ymmärtää ettei pelkän alkoholin poisjättäminen elämästä ole perimmäinen ratkaisu riippuvuuteen.
Ihmisen on myös ymmärrettävä, kuinka riippuvuus on vaikuttanut omaan elämään.
Ensimmäinen asia, joka jokaisen läheisen tulee ymmärtää on, että ei ole tilanteessa syyllinen.
Kaikki, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä juomisen vähentämiseksi tai estämiseksi on turhaa. Siihen ei voi vaikuttaa kukaan muu kuin alkoholisti itse. Eli juomisen kontrollointi kannattaa lopettaa.
Toinen tärkeä asia on ymmärtää, ettei ole olemassa syytä tai syyllisiä alkoholin käyttöön. Me päihderiippuvaiset käytämme päihteitä, koska olemme päihderiippuvaisia. Osaamme kyllä kertoa sata syytä, miksi pitää juoda / käyttää päihteitä, mutta todellisuudessa emme tiedä itsekään.
Kolmas ja ehkä se vaikein asia on ymmärtää, ettei läheinen voi auttaa päihderiippuvaista raitistumaan. Et voi rakastaa häntä raittiiksi.
Vaikka kyseessä on fyysinen aivosairaus, vastuu itsensä hoitamisesta on päihderiippuvaisella itsellään. Mitä pikemmin hän joutuu kohtaamaan oman juomisensa seuraukset, sitä pikemmin voi hän saada apua.
Meillä Suomessa on käsitys, että päihderiippuvaista ei voi auttaa, mikäli hän ei polvillaan rukoile apua. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Meille Kantamoon Minnesota-hoitoon tulevista potilaista yli 90% tulee ulkoisella motivaatiolla. On päihdehoidon tehtävä motivoida ihminen raitistumaan itsensä takia.
Pysy vahvana ja ota meihin yhteyttä, me autamme.
Se on hyvin vaikea tehtävä, sillä alkoholismiin liittyy vahva kieltomekanismi.
Sairastuneen läheisen hoitoon saaminen ei ole sentään mahdoton tehtävä: se vaatii tietynlaisen otteen ja oikean ajankohdan.
Me Kantamossa tarjoamme apua ja tukea myös läheisille. Vaikka sinusta läheisenä tuntuisi, että kaikki on jo kokeiltu, kannattaa silti soittaa meille. Me autamme.
Alkoholin liikakäytössä puhutaan annosmääristä ja kerroista. Annosrajat ovat tässä hyviä mittareita, esimerkiksi THL:n sivuilta löytyy käyttösuosituksia. Mikäli alkoholia kuluu enemmän kuin suositukset antavat myöten, ilmenee liikakäyttäjällä hyvin usein niin fyysisiä kuin psyykkisiä ongelmia. Alkoholin liikakäytössä on kuitenkin pohjimmiltaan kyse vain siitä, että käyttää alkoholia yli suositusmäärien. Alkoholin liikakäyttäjä voi helposti siirtyä kahviin sen viinilasin sijaan. Alkoholismissa määrillä ei ole sinänsä merkitystä. Alkoholi alkaa ohjailla alkoholistin elämää kokonaisvaltaisesti pienin askelin vuosien aikana.
Ei välttämättä. Alkoholisti voi juoda esimerkiksi vain kerran vuodessa, koko kesäloman ajan. Alkoholismin keskeinen kriteeri kuitenkin on, että käyttö jatkuu kiistattomista haitoista huolimatta. Esimerkiksi jos läheinen pahoittaa mielensä juomisensa ja kertoo sen alkoholistille, mutta tämä vain jatkaa juomista, on kyseessä yhdenlainen kiistaton haitta.
Voi. Alkoholismille ei ole olemassa ikärajaa. Me Kantamossa hoidamme 18-vuotiaasta lähtien kaiken ikäisiä päihderiippuvaisia.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00196
https://www.a-klinikka.fi/ajankohtaista/artikkeli/alkoholismi-miksi-se-ei-olisi-sairaus
