Alkoholismi

Alkoholismin tunnusmerkit

Alkoholismi ja päihderiippuvuus ovat kokonaisvaltaisia sairauksia, jotka vaikuttavat kaikkiin elämän osa-alueisiin. Riippuvuus päihteisiin tai alkoholiin syntyy perintötekijöiden ja altistuksen yhdistelmästä. Geenit eivät ole kuitenkaan ainoa merkittävä tekijä alkoholismissa ja siihen sairastumisessa. Jokainen voi itse omilla valinnoillaan vaikuttaa terveyteensä, ja ehkäistä myös alkoholismin syntymistä tai tilan pahenemista. Vaikka perintötekijöiden valossa henkilöllä olisi kaikki mahdollisuudet taipua alkoholismiin, ei riippuvuutta silti pääse syntymään, jos päihteelle ei altistu. 

Alkoholismin eri vaiheet

Alkoholismin vaiheet etenevät pikkuhiljaa. Mikäli henkilöllä on perinnöllinen alttius, altistusta alkoholille ja myös sairauden kehittymiselle suotuisat ympäristötekijät, alkaa normaali alkoholinkäyttö lipsua uomistaan. Alkoholismi ilmenee salakavalasti. Päihderiippuvainen harvoin tajuaa ongelmansa ajoissa. 

Päihderiippuvaisen sairastuttua riippuvuus alkaa ohjata arkipäivänkin elämää. Alkoholin nauttiminen ei välttämättä keskity enään viikonloppuihin, vaan alkoholisti saattaa juoda arkena salaa perheeltään, työnantajaltaan tai kavereiltaan. Monesti päätöksenteko ja arkiset rutiinit muuttuvat vaikeiksi. Myös sosiaalinen kanssakäynti saattaa olla hankalaa ilman alkoholin tuomaa rentoutusta. 

Häpeä ja syyllisyys omasta alkoholin tai päihteiden käytöstä kasvaa vähitellen, käyttöä selitellään ja salaillaan. Lopuksi käytöstä tulee pakonomaista, ja siitä on vaikeaa päästä eroon yksin tai ilman ammattiapua.

Oletko huolissasi omasta alkoholin käytöstäsi? Tee lyhyt alkoholismi-testi:

Jos oma juominen mietityttää, voi omaa mahdollista riippuvuutta alkoholiin testata neljällä yksinkertaisella kysymyksellä:

1. Oletko yrittänyt vähentää alkoholin käyttöä ja epäonnistunut siinä?
2. Onko läheisesi tai tuttavasi ilmaissut huolensa tai ärtymyksen alkoholin käytöstäsi?
3. Käytätkö alkoholia keinona lievittää krapulaa?
4. Tunnetko syyllisyyttä alkoholin käytöstäsi?

Jos vastasit kyllä edes yhteen kysymykseen, tutustu Minneosta-hoitoon ja harkitse hoitoon hakeutumista.

Alkoholismi on perinnöllinen sairaus

Toisin kuin luullaan, alkoholismi voi puhjeta hyvinkin nuorena. Ikä ei kuitenkaan ole määrittävä tai suojaava tekijä siinä, kuka sairastuu. Myös nuori voi olla alkoholisti.

Riippuvuuden synnyttyä muutokset aivoissa ja hermostossa ovat pysyviä. Alkoholin käytöstä tulevat fyysiset vieroitusoireet sekä haitat elimistölle tulevat kaikille, mutta riippuvuuden syntyyn tarvitaan aina perinnöllinen alttius.

Alkoholismia ja siihen liittyvää perinnöllisyyttä tutkitaan runsaasti. Tutkimukset osoittavat perimän olevan määrittävä tekijä alkoholismin synnyssä. Perinnöllisyydellä tarkoitetaan alttiutta sairastua alkoholismiin, sillä kenestäkään ei tule alkoholistia ilman alkoholin käyttöä.

Kukaan ei tietoisesti juo sairastuakseen alkoholismiin. Sairauden perinnöllisen luonteen huomioiden sairastunutta ei tule syyllistää.

Alkoholismi on kuin suuri musta aukko elämässä

Alkoholismia voi kuvailla mustaksi aukoksi, joka imee kaiken muun iloa elämään tuovat asiat ympäriltään.

Sairastuneen käyttäytyminen muuttuu ärtyneeksi, jos hän ei saa päihteitä. Elämä muuttuu käyttökerrasta käyttökertaan elämiseksi. Kaikki muu tällä välillä on suorittamista ja sairastunut tähtää päihteidenkäytöstä saatavaan niin sanottuun helpotukseen.

Alkoholismi on etenevä sairaus, joka kalvaa aukkoansa sairastuneen elämään niin pitkään kuin päihdettä käytetään. Tämän riippuvuuden mukanaan tulevat ylilyönnit ja negatiiviset tapahtumat vain pahenevat sairauden edetessä.

Nämä ovat omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja pahaa oloa läheisissä.

Sairastuneen mielestä vika on aina muissa

Alkoholismiin kuuluu hyvin voimakas oman tilan kieltäminen.

Sairastunut voi myöntää isoimmat ylilyönnit, muttei varsinaista riippuvuutta. Siksi sairaus on hyvin raskasta niin alkoholistille kuin hänen läheisilleen

Oman tilan näkemättömyys aiheuttaa henkisesti raskaita tilanteita, koska sairastunut suhtautuu yleensä hyvin kriittisesti ja vihamielisesti läheisiin, jotka yrittävät puhua juomisesta.

Tämä ei ole kuitenkaan ole tahallista, eikä tarkoita sitä etteikö alkoholisti haluaisi vähentää tai lopettaa päihteiden käyttöä. Hän ei yksinkertaisesti näe omaa tilaansa, sillä hyvin usein “sairauden tunne” puuttuu.

Hyvin tyypillistä alkoholistille on syyttää ympäristöä tai mielenterveydellistä tilaansa: masennusta, ahdistusta, työn raskautta, puolison ymmärtämättömyyttä – kaikkea muuta paitsi itseään.

Koko perhe sairastaa samaan aikaan

Alkoholismi on koko perheen sairaus. Se vaikuttaa kaikkiin, jotka elävät päihderiippuvaisen rinnalla.

Alkoholismi lähipiirissä aiheuttaa voimakasta häpeää, syyllisyyttä, vihaa ja jopa psykosomaattisia oireita sairastuneen läheisissä.

Alkoholisti tai muista päihteistä riippuvainen elää omassa todellisuudessaan myös silloin, kun hän ei käytä päihteitä. Tämän kaltaisessa tilanteessa eläminen vaikuttaa kaikkiin hänen läheisyydessään.

Vaikutukset varsinkin päihderiippuvaisen lapsilla heijastuvat usein koko elämän ajan. He kokevat usein selittämätöntä syyllisyyttä, riittämättömyyden tunnetta ja pahaa oloa ymmärtämättä mistä tunteet johtuvat.

Miten kertoa lapselle alkoholismista?

Alkoholismi voi olla vaikea asia ymmärtää lapsille. Alkoholismi vaikuttaa koko perheen yhteiseen aikaan. Jos vanhempi juo viikonloppuisin ja lapsien loma-aikana, voi yhdessä vietetty aika jäädä lyhyeksi.

Vanhempien alkoholiongelma voi vaikuttaa lapsen sosiaaliseen kehitykseen ja esim. koulumenestykseen. Lapsella voi olla ahdistuneisuutta ja univaikeuksia vanhemman alkoholiongelman takia, sekä jatkuva huoli ja stressi voi vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Vanhemman päihdeongelmista pitää saada puhuttua lapsen kanssa. Asiasta puhuminen on äärimmäisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Alkoholismia ei ole helppo ymmärtää lapsen silmin, siksi asiasta tulisi puhua mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti selitettynä.

Alkoholismista voidana puhua sairautena, joka altistaa ikävälle käytökselle. Asian puheeksi ottaminen kuitenkin on harvoin helppoa, ja se voi altistaa molemminpuoliselle syyttelylle, syyllistämiselle ja riidoille. Lapselle on kuitenkin tärkeää saada vakuutettua, että hänestä pidetään huolta aikuisen alkoholismista huolimatta. 

Kantamo tarjoaa maksuttomia infoluentoja alkoholismista ja sen käsittelemistä läheisten näkökulmasta - voit osallistua luennoille ilmaiseksi ja kuulla lisää, miten perhe voi yhdessä selvitä vaikeasta matkasta alkoholiongelman läpi. Kantamon Minnesota-hoitomalliin kuuluu aina läheisviikonloppu, jossa huomioidaan koko perheen ponnistelut alkoholismin kanssa.

Kantamon läheisterapeuttin kanssa voi jutella aina avoimesti sekä luottamuksellisesti alkoholistin kanssa elämisestä.

Alkoholismin hoito: Mistä apua alkoholismiin?

Vanha sanonta ”kannettu vesi ei kaivossa pysy” sopii raitistumiseen erittäin hyvin.

Ihminen voi raitistua vain oivaltamalla asiat itse, niitä ei voi kukaan kertoa. Alkoholismiin kuuluu hyvin voimakas oman tilan kieltäminen.

Vaikka alkoholismi on krooninen sairaus, siitä voi toipua. Riippuvuus vaikuttaa koko ajan terveyteen, talouteen, ihmissuhteisiin ja loppuvaiheessa työelämään. On tärkeää ymmärtää, ettei näitä seurauksia tule välttämättä sairauden alkuvaiheessa.

Päihderiippuvainen on mestari pitämään kulisseja yllä hyvinkin pitkään, kunnes ne lopulta kaatuvat.

Alkoholismiin saa kyllä apua. Sitä tulee vain hakea.

Onko alkoholismista parantuminen mahdollista?

Ei, sillä sairauden perinnöllisen luonteen huomioiden päihderiippuvuudesta ei parane koskaan.

Mutta siitä toipuu kyllä.

Toipuminen vaatii täysraittiutta kaikista päihdyttävistä aineista ja sairauden myötä muodostuneiden käytösmallien purkamista sekä uuden elämän opettelua.

Kohti raitista elämää

Päihderiippuvuus tuo mukanaan runsaasti ihmiselle itselleen epänormaaleja käytösmalleja.

Sairaus korostaa negatiivista käyttäytymistä kuten salailua, valehtelua, vihaisuutta, ärtyneisyyttä ja muita negatiivisia puolia. Ihmisen todellinen luonne positiivisineen puolineen hiljalleen häviää.

Päihderiippuvaisen raitistuessa hän kykenee näkemään oman käyttäytymisensä ja palaan oikeaan itseensä. Näin elämän laatu paranee ja mahdollistaa myös läheisten toipumisen.

Alkoholismiin sairastunut saa Minnesota-hoidossa mahdollisuuden nähdä oman tilansa ja saa työkaluja oman elämänsä muutokseen.

Läheisten hyvinvointi

Läheiset kuuluvat alkoholismin hoitoon olennaisena osana.

Tarjoamme läheishoitoa päihderiippuvaisten läheisille Kantamossa. Tarkoituksena on, että läheiset oppivat ymmärtämään päihderiippuvuutta, sairastuneen toimintamalleista ja millaisia vaikutuksia riippuvaisella on itseensä.

Päihteetön elämä on ainoa vaihtoehto

Monessa tilanteessa alkoholisti itse haluaisi palata ns. kohtuukäyttöön, mutta tämä on vuosien hoitokokemuksemme mukaan mahdotonta.

Kerran sairastunut ei voi käyttää lainkaan alkoholia. Yksikin annos johtaa samaan käyttöön kuin viimeisellä käyttökerralla.

Ainut vaihtoehto on täysin päihteetön elämäntapa.

Hoitomuoto

Kantamo tarjoaa Minnesota-hoitoa päihderiippuvaisille ja alkoholisteille. Perushoitoon kuuluu laitosjakso, joka kestää 28 – 35 vuorokautta.

Perushoidon aikana pyritään siihen, että potilas itse ymmärtää alkoholismin olevan sairaus.

Minnesota -hoitoon kuuluu myös jatkohoito perushoitojakson jälkeen maksuttomassa avohoidossa.

Kantamon perushoidon aikana raitistutaan ja jatkohoidossa tuetaan raitista elämää.

Mikä on "kuiva humala"?

On tärkeää ymmärtää, että alkoholismi vaikuttaa alkoholistin käyttäytymiseen ja tunne-elämään myös silloin, kun hän ei käytä päihteitä.

Tällä tarkoitetaan samanlaisia käytöstapoja (ärtyneisyys, ahdistus) myös silloin, kun päihteitä ei käytetä.

Nämä käytösmallit saattavat olla jopa voimakkaampia kuin päihteitä käytettäessä. Tästä käytetään termiä ”kuiva humala”.

Se on tila, jossa päihderiippuvainen pyrkii olemaan ilman päihteitä, mutta joutuu jatkuvasti taistelemaan päihteitä vastaan. Päihderiippuvainen ja läheiset usein uskovat, että asiat muuttuvat paremmaksi, kun päihteet jäävät pois.

Pelkkä päihteen pois jättäminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa.

Siksi Kantamon tarjoaman Minnesota-hoidon jatkohoito on ensisijaisen tärkeää raitistuvalle potilaalle.