Kenen päihteidenkäytöstä olet huolestunut?
Mitä alkoholismi on?
Alkoholismi on päihderiippuvuuden muoto. Siinä mieli ja elimistö tulevat riippuvaisiksi alkoholin saamisesta. Alkoholismia sairastaa virallisten arvioiden mukaan n. 225 000 suomalaista (5 % aikuisväestöstä) ja suurin osa heistä on työelämässä. Alkoholismiin voi sairastua riippumatta iästä, taloudellisesta asemasta, sukupuolesta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista. Alkoholismiin on olemassa tutkitusti toimivaa hoitoa.
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on määritelty sairausdiagnoosiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämässä Suomessa käytössä olevassa ICD-10-tautiluokituksessa.
”Alkoholismi on alkuperäinen, krooninen ja parantumaton kuolemaan johtava sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys.”
– Amerikan lääkäriliitto
”Alkoholismi on primäärinen ja krooninen sairaus, jonka kehitykseen ja oireisiin vaikuttavat geneettiset, psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Sairaus etenee usein asteittain ja johtaa kuolemaan. Siihen kuuluu luonteenomaisesti juomisen hallinnan menettäminen, ajatusten keskittyminen päihteeseen alkoholin haitallisista vaikutuksista huolimatta sekä häiriintynyt ajattelukyky, lähinnä tilan kieltäminen. Jokainen näistä oireista voi olla jatkuva tai ajoittainen.”
– Journal of the American Medical Association, 1992
Alkoholiriippuvuutta arvioidessa juomamäärät eivät ole yksin olennaisia
Sillä alkoholiriippuvuus eroaa riskikulutuksesta. Riskikulutuksessa on kyse eri annosmäärätasoista, jotka lisäävät riskiä negatiivisiin terveysvaikutuksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, unihäiriöihin, syöpään jne. Riskikuluttaja ei kuitenkaan ole sairastunut riippuvuuteen ja voi halutessaan vaikuttaa juomamäärin ja esim. palata korkean riskitason käyttäjästä kohtuulliselle tasolle.
Alkoholismi on krooninen sairaus, joka on aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia ihmisen aivoihin ja jonka johdosta juomisesta on tullut pakonomaista. Sen arvioinnissa katsotaan enemmän sitä, mitä juominen ihmisen elämässä aiheuttaa. Alkoholistille paluu kohtuukäyttöön ei enää ole mahdollista ja virallinen suositus on abstinenssi eli päihteettömyys. Riippuvuutta ylläpitävän keskushermoston toimintatavan muutos korjautuu hitaasti päihteettömyyden myötä. Sen saavuttaminen kestävästi ja niin, että ihminen kokee tyytyväisyyttä, vaatii yleensä ammattimaista hoitoa.
Kestävä päihteettömyys edellyttää, että henkilö luopuu juomisesta keinona vapautua mielelle sietämättömistä tunnetiloista. Siksi pelkkä katkaisu tai pitkäkään tipaton jakso ilman ajattelumuutosta edistävää hoitoa ei auta vaan ihminen ajautuu herkästi takaisin juomiseen.
Mistä alkoholismi sitten johtuu? Kukaan alkoholin käyttöä aloittava ihminen ei juo sairastuakseen alkoholismiin, eikä se ole ihmisen oma valinta. Perinnölliset tekijät vaikuttavat alkoholismin puhkeamisriskiin. Altistavia geenejä on lukuisia. Aina tarvitaan myös altistus päihteelle eli käyttö. Mitä suurempi altistus, sitä suurempi riski sairastua. Siten ympäristö- ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat asiaan välillisesti. Toisaalta pienikin määrä alkoholia voi puhkaista riippuvuuden sille alttiilla henkilöllä. Ja runsaskaan juominen ei välttämättä laukaise riippuvuutta ei-alttiilla henkilöllä. Ottaen huomioon päihderiippuvuuden perinnöllisen luonteen siihen sairastunutta ei tule syyllistää. Se ei tarkoita, etteikö asiaan voisi puuttua ja sitä voisi hoitaa.
Kenen riippuvuudesta olet huolestunut?
Kokonaisvaltainen ja vakava sairaus
Alkoholista muodostuu elämään negatiivinen voima ja alkoholisti kokee syyllisyyttä, häpeää ja arvottomuutta. Mutta johtuen alkoholismin kieltomekanismista, hän ei halua myöntää ongelman vakavuutta huolimatta kiistattomista haitoista. Puolustautuakseen alkoholistin käytös voi muuttua kriittiseksi ja hän syyttää alkoholin käytöstään muita tekijöitä, kuten läheisiä, työpaineita tai muita huolia ja vastoinkäymisiä.
Myös alkoholistin läheisille alkoholismi on vakava sairaus. Suomen n. 225 000 alkoholistilla on miljoonia parisuhdekumppaneita, lapsia, vanhempia, ystäviä ja kollegoita. Alkoholistin juominen ja käytös vaikuttaa vähintään koko perheen elämään. Joskus dramaattisemmin, joskus enemmän pinnan alla. Läheisen on usein vaikea ymmärtää alkoholistin käytöstä. Tämä näyttäytyy epäluotettavana, arvostus häntä kohtaan laskee ja juominen aiheuttaa jännitteitä suhteeseen. Kun läheinen yrittää puuttua juomiseen, toinen joko kieltää ongelman tai lupaa parannusta, mutta läheinen joutuu toistuvasti pettymään. Pitkään jatkuessaan dynamiikka voi sairastuttaa myös läheisen monin eri tavoin. On psyykkisesti hyvin haitallista elää häiritsevän ongelman kanssa, jolle ei mahda mitään ja josta ei usein edes voi puhua. Kun läheisen oma henkinen hyvinvointi huonontuu, myös suhteesta lähteminen vaikeutuu. Tyypillisesti, jos alkoholisti hakeutuu hoitoon, kotona on kärsitty tilanteesta jo vuosia.
Läheisillä on usein merkittävä rooli alkoholistin saamisessa hoitoon. Vaikka alkoholisti myöntäisi ongelmansa, hän usein ei ole halukas lähtemään hoitoon. Voit lukea täältä vinkkimme, kuinka alkoholistin voi saada lähtemään hoitoon tai soittaa meille ilmaiseksi 09 3611 9880.
Alkoholismin oireet
Seuraavassa on Suomessa käytössä olevan ICD10-tautiluokituksen mukaiset tuntomerkit alkoholismin toteamiseksi. Tuntomerkit ovat luonteeltaan sellaisia, että harva normaalisti alkoholia käyttävä kokee niitä. Kriteerien mukaan diagnoosi täyttyy, mikäli vähintään kolme seuraavista on todettu toistuvasti viimeisen vuoden aikana:
- voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää alkoholia
- heikentynyt kyky kontrolloida aloittamista ja lopettamista sekä käyttöannoksia
- vieroitusoireita aineen käytön vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä
- osoitus sietokyvyn (toleranssi) kasvusta
- keskittyminen alkoholinkäyttöön niin, että muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät sivuun ja aika kuluu alkoholinkäyttöön ja vaikutuksista toipumiseen
- alkoholin jatkuva käyttö haitoista huolimatta
On hyvä muistaa, että alkoholin normaali/kohtuukäyttö ei aiheuta toistuvia ristiriitoja sosiaalisissa suhteissa.
Lähde: Käypä hoito -suositus, Alkoholismin määritelmät ja diagnoosit
(artikkeli jatkuu puhelinajanvarauksen alapuolella)
Tee alkoholiriippuvuustesti
Alkoholiriippuvuustesti SADD
Tämän testin kysymykset auttavat sinua selvittämään alkoholiriippuvuuden tasoa. Kysymykset koskevat viimeisintä 12 kuukauden jaksoa.
Klikkaa kussakin kysymyksessä omaa tilannettasi lähinnä vastaava vaihtoehto.
Lievä riippuvuus
Tämän testin mukaan alkoholiriippuvuutesi on lievää. Antoiko testi ajattelemisen aihetta? Jos olet tyytyväinen tulokseesi, tilanne ei vaadi toimenpiteitä. Mikäli juominen kuitenkin herättää ajattelemaan, voit tutustua aiheeseen esim. lukemalla lisää alkoholismista.
Kohtalainen riippuvuus
Tämän testin mukaan alkoholiriippuvuutesi on kohtalaista. Alkoholiriippuvuutesi on edennyt ja tilanne vaatii muutosta. Alkoholin sietokykysi on todennäköisesti kasvanut ja kykysi hallita juomisen aloitusta, määrää tai lopettamista on heikentynyt. Päihderiippuvuus on sairaus, josta voi toipua.
Vahva riippuvuus
Tämän testin mukaan alkoholiriippuvuutesi on vahvaa. Kun alkoholiriippuvuus on tällä tasolla, ainut mahdollinen tavoite on lopettaa juominen kokonaan. Alkoholismi on krooninen ja hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys. Alkoholismista voi onneksi kuitenkin toipua.
Ei alkoholiriippuvuutta
Testin mukaan sinulla ei todennäköisesti ole alkoholiriippuvuutta.
Alkoholismin tunnistaminen
Alkoholismi voi näkyä sairastuneen elämässä erilaisina ilmiöinä. Osa niistä ilmenee jo riippuvuuden varhaisessa vaiheessa ja osa sen edettyä tarpeeksi pitkälle. Ilmenemisessä on yksilökohtaisia eroja.
Jos joku ilmiö ei toteudu henkilön elämässä, se ei tarkoita, etteikö riippuvuus olisi puhjennut.
Yleisiä väärinkäsityksiä:
- Ei voi olla alkoholisti, jos ei juo joka päivä tai pystyy pitämään tipattoman jakson. Alkoholisti voi olla juomatta pitkiäkin ajanjaksoja todistaakseen, että ongelmaa ei ole. Lisäksi ns. tuurijuopoille on tyypillistä, että juodaan vain harvemmin, mutta tuolloin kontrolli katoaa ja voi seurata juomaputki. Mutta toisin kuin muilla, alkoholistilla tipattomilla jaksoilla elämänlaatu ei parane ja olo on epämukava. Ja lopulta käyttö jatkuu ilman, että se pysyi normaalilla tasolla. Siksi myöskään vieroitushoidot / katkaisuhoidot / ”katkot” eivät yksinään auta ilman jatkohoitoa.
- Ei voi olla alkoholisti, jos hoitaa työnsä hyvin. Noin 80 % alkoholisteista on työelämässä, myös johtotehtävissä. Juomisesta aiheutuva häpeä ja syyllisyys voivat saada alkoholistin kompensoimaan töissä ja olemaan hyvin ahkera työntekijä.
- Juominen johtuu työstressistä, burnoutista, masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai muista mielenterveyden ongelmista. Mikä sen parempaa kuin diagnoosi, joka selittää päihteen käytön, mutta ei vie päihdettä pois. Asiassa on helppo erehtyä, sillä alkoholismi aiheuttaa runsaasti mielenterveyden oireita. Mutta tutkimuksien mukaan raittiilla alkoholisteilla ei ole merkittävästi enemmän mielenterveysongelmia kuin muulla väestöllä. Eli on harvinaista, että juomisen juurisyy olisi mielenterveyden ongelma. Ja vaikka näin olisi, hoito-ohjeet ovat selvät: alkoholismi pitää hoitaa ensin; mielenterveyttä ei voi tehokkaasti hoitaa ennen päihteettömyyttä.
Alkoholismi etenee asteittain. Se voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: varhainen vaihe, keskivaihe ja myöhäinen vaihe. Alkoholismia on aluksi hyvin vaikea todeta, sillä sairaus ei puhkea hetkessä. Jos kaikki tapahtuisi hetkessä, muutos ei olisi hyväksyttävä. Ajan kuluessa niin alkoholisti kuin läheinenkin tottuvat tilanteeseen. Kun alkoholismin merkit ovat sivullisten jo selkeästi nähtävissä, läheinen ja alkoholisti voivat olla sokaistuneita johtuen tilanteen pitkäaikaisesta kuormituksesta ja sopeutumisesta siihen.
Alkoholismin tunnistamista hankaloittaa se, että alkoholisti harvoin myöntää ongelman vaan syyttää muita tekijöitä. Lisäksi hän voi salailla juomista ja sen seurauksia. Hän voi myös tehdä ns. ryhtiliikkeitä ja olla aikajakson päihteettömänä, jolloin luullaan ongelman poistuneen.
Soita 09 3611 9880
Lähetä WhatsApp-viesti
Lähetä sähköpostia
