Alkoholismi - hoito, oireet, merkit ja käytön lopettaminen

Alkoholismi on sana, joka herättää usein häpeällisiä ja sosiaalisesti leimaavia mielikuvia.

Todellisuus kuitenkin on, että kyseessä on sairaus, johon voi sairastua riippumatta sukupuolesta, ammattiryhmästä, koulutustasosta, taloudellisesta tuloluokasta, iästä tai vakaumuksesta. Noin 10% kaikista alkoholia käyttävistä sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa päihderiippuvuuteen.

”Alkoholismi on alkuperäinen, krooninen ja parantumaton kuolemaan johtava sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys.”
– Amerikan lääkäriliitto

”Alkoholismi on primäärinen ja krooninen sairaus, jonka kehitykseen ja oireisiin vaikuttavat geneettiset, psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Sairaus etenee usein asteittain ja johtaa kuolemaan. Siihen kuuluu luonteenomaisesti juomisen hallinnan menettäminen, ajatusten keskittyminen päihteeseen alkoholin haitallisista vaikutuksista huolimatta sekä häiriintynyt ajattelukyky, lähinnä tilan kieltäminen. Jokainen näistä oireista voi olla jatkuva tai ajoittainen.”
– Journal of the American Medical Association, 1992

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että alkoholismista voi toipua.

Alkoholistilla on vaikeuksia hallita alkoholin käytön aloitusta, käyttömääriä ja lopettamista. Pitkässä juoksussa tämä johtaa yleensä ongelmiin itsestään huolehtimisessa, harrastuksissa, ihmissuhteissa, koulussa tai työpaikalla. Pitkään jatkuneeseen käyttöön liittyy usein myös aineen sietokyvyn kasvua ja vieroitusoireita.

Onko alkoholismi sairaus?

Alkoholismi sisältää kaikki ominaisuudet, mitä sairaudelta voi odottaa:

• Sillä on aiheuttaja
• Se on perinnöllistä
• Kehityskulku tunnetaan ja on ennustettavissa
• Etenee asteittain
• Pitkä hoitoaika
• Vähäinen tahdonalainen kontrolli
• Hoitamattomana lähes sadan prosentin kuolleisuus
• Tehokas hoitokeino on olemassa, ylikuolleisuus häviää lähes kokonaan oikealla hoidolla
• Fyysiset, sosiaaliset, psyykkiset ja käyttäytymiseen liittyvät komplikaatiot tunnetaan
• Kansanterveytemme suurin uhka (yleisin kuolinsyy sekä miehillä että naisilla, Tilastokeskus 2009)
• Kuormittaa sairaanhoitoa (ensiapu, katkaisuhoidot, psykiatrinen sairaanhoito)
• Aiheuttaa jopa joka toisen itsemurhan (lähde Duodecim)
• ICD10-tautiluokituksen mukainen hyväksytty diagnoosi

Suomen lääkäriseura Duodecim määrittelee päihderiippuvuuden krooniseksi ja uusiutuvaksi aivosairaudeksi. Päihderiippuvuus on maailman terveysjärjestön, WHO:n ja Suomessa käytössä olevan ICD-10 tautiluokituksen mukainen sairaus, jonka kriteereitä ovat:

• Esiintyy voimakas pakonomainen tarve käyttää päihteitä.
• Kyky hallita päihteen käytön aloitusta, määrää tai lopettamista on heikentynyt.
• Esiintyy vieroitusoireita päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä.
• Sietokyky kasvaa.
• Päihteiden käyttö muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi.
• Käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen.

Riippuvuus

Voidakseen ymmärtää alkoholismia, täytyy käsittää riippuvuus. Suurimmalla osalla esim. alkoholia käyttävillä ihmisillä ei synny riippuvuutta. He pystyvät määrittelemään koska ja kuinka paljon he juovat, eikä heidän päihteidenkäytöllään ole negatiivisia seurauksia niin kuin päihderiippuvaisella.

Alkoholismi on kemiallinen riippuvuus päihteeseen, jossa henkilön keskushermosto on muuttunut päihdettä vaativaksi. Tila on krooninen, eikä muutosta tapahdu, vaikka päihteitä ei käytettäisi. Yksikin annos päihdettä laukaisee päihdekierteen uudelleen.

Suomessa käytössä olevan ICD10-tautiluokituksen mukaisia tuntomerkkejä alkoholismin toteamiseksi ovat mm:

• Esiintyy voimakas tarve tai pakonomainen halu ottaa päihdettä.
• Kyky hallita päihteen käytön aloittamista, määrää tai lopettamista on heikentynyt.
• Esiintyy vieroitusoireita päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä.
• Sietokyky kasvaa.
• Juominen muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi.
• Juominen jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen.

Alkuun alkoholisti on voinut käyttää päihdettä mielihyvän kokemiseen. Sairauden edetessä mielihyvän kokeminen hiipuu ja päihteiden käytöllä paetaan päihteidenkäytön aiheuttamaa ahdistusta. Tämän mahdollistaa alkoholismiin vahvasti kuuluva oman tilan kieltäminen. Ihminen pakenee hetkellisesti päihteisiin pahaa oloaan, päihteiden käytön päätyttyä ahdistus palaa entistä voimakkaampana.

Riippuvuudella on sekä kemiallisia että tunneperäisiä ulottuvuuksia.
Kemiallista riippuvuutta voi kuvata yksinkertaisimmin siten, että päihderiippuvaisen keskushermosto on muuttunut normaalista päihdettä tarvitsevaksi. Nämä muutokset ovat kroonisia ja peruuttamattomia. Kun päihderiippuvainen ottaa yhdenkin annoksen päihdettä, keskushermosto alkaa vaatia sitä lisää. Tämän seurauksena alkoholisti menettää kyvyn hallita juomistaan.

Tunneperäinen riippuvuus puolestaan liittyy mielihyvän hakemiseen. Alkoholia käytetään siitä saatavan mielihyvän vuoksi. Myös alkoholisti on joskus kokenut mielihyvää juomisestaan. Sairauden edetessä juomisella kuitenkin päästään ainoastaan pakoon juomisen aiheuttamaa ahdistusta. Alkoholisti toivoo ja kuvittelee saavansa hyvää oloa juomisestaan, mutta todellisuudessa hän vain saa hetkellisen helpotuksen ahdistukseensa, joka tulee takaisin entistä voimakkaampana juomisen loputtua.

Perinnöllisyys: alkoholismi on periytyvä sairaus

Kukaan ei syntyessään ole alkoholisti. Päihderiippuvuuden puhkeamiseen tarvitaan aina päihteen, yleisimmin alkoholin käyttöä. Kuitenkin perinnöllisyydellä on huomattava rooli alkoholismin puhkeamisessa.
Alkoholismin perinnöllisyys on alue, jolla tehdään maailmanlaajuisesti ja Suomessa paljon tutkimustyötä. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että perinnöllisyys määrittää alttiuden sairastua alkoholismiin.
Perinnöllisistä tekijöistä johtuen osalla ihmisistä muodostuu päihteeseen riippuvuus. Joillakin perinnöllinen alttius on vahva ja riippuvuus syntyy pian alkoholin käytön alettua. Joillakin riippuvuus syntyy vasta myöhemmin.

Kukaan ei sairastu alkoholismiin pelkästään juomalla. Alkoholistin juominen johtuu riippuvuudesta, jonka syntymiseen on tarvittu perinnöllinen alttius ja toisaalta alkoholin käyttö.
Ottaen huomioon alkoholismin perinnöllisen luonteen siihen sairastunutta ei tule syyllistää. Omia perintötekijöitään ei voi valita. Kukaan alkoholin käyttöä aloittava ihminen ei juo sairastuakseen päihderiippuvuuteen. Mitään sairautta, myöskään alkoholismia, ei voi valita osakseen. Osalle ihmisistä syntyy perinnöllisistä syistä kemiallinen riippuvuus, joka alkaa salakavalasti täyttää elämän eri osa-alueita. Henkilöt, joilla perinnöllistä alttiutta ei ole, voivat käyttää alkoholia läpi elämänsä sairastumatta riippuvuuteen.

Alkoholismi on aina koko perheen sairaus

Alkoholismi vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti henkilöön. Riippuvuudesta johtuvat ongelmat työelämässä ovat sairauden loppuvaiheen ilmiöitä, jotka tulevat esiin hyvin myöhään riippuvuuden synnyttyä.

Kuivahumala

Alkoholismi vaikuttaa henkilön käyttäytymiseen silloinkin, kun hän ei ole päihteiden vaikutuksen alainen. Samat epänormaalit käytöstavat säilyvät ja jopa voimistuvat, vaikka päihdettä ei ole käytetty. Pelkkä päihteenkäytön lopettaminen ei ratkaise koko perheen ongelmia, vaan alkoholistin on havahduttava näkemään tilansa kokonaisvaltaisesti. Samalla hän pyrkii muuttamaan käytöstään.

Alkoholismin raskaimmat vaikutukset kohdistuvat lähellä oleviin ihmisiin. Puoliso ja vanhemmat peittelevät ja selittelevät, jopa valehtelevat. Lapset voivat miettiä ”jos olisin kiltimpi tai parempi, niin isä/äiti ei enää käyttäisi päihteitä.” Päihdeperheessä kasvaneet kantavat usein selittämätöntä pahaa oloa läpi elämän. Päihderiippuvuus on aina koko perheen sairaus, vaikka päihderiippuvainen harvoin pystyy sen tunnistamaankaan.
Päihderiippuvuus vaikuttaa elämän kaikkiin osa-alueisiin ja siksi kokonaisvaltainen hoito, joka huomioi myös läheiset, on välttämätön.

Alkoholismi on aina koko perheen sairaus ja on siksi tärkeää, että koko perhe huomioidaan hoidossa.

Kieltäminen

Alkoholismiin kuuluu hyvin vahvasti kieltäminen. Riippuvuuteen sairastunut ei tunnista omaa tilaansa. Kieltäminen ei ole tahallista, vaan osa sairauden kuvaa. Kiellon murtuminen on erittäin tärkeää toipumisen kannalta. Läheisten rooli on usein hyvin suuri, kun päihderiippuvaista yritetään saada hoitoon. Neuvomme mielellämme, miten asioissa tulee edetä.

Motivaatio

Ihmisen motivaatiolla hoitoon tulohetkellä ei ole merkitystä hoidon lopputuloksen kannalta. Ulkoisia motivaatioita voivat olla esimerkiksi läheisten tai työnantajan vaatimukset. Laadukkaan päihdehoidon tehtävä on kääntää ulkoinen motivaatio sisäiseksi motivaatioksi.

Alkoholismi Suomessa

Suomalaiset käyttävät alkoholia vuodessa noin 10 litraa henkeä kohden. Luku on maailman kärkitasoa, ja toiseksi eniten Pohjoismaissa. Alkoholismin suureen esintyvyyteen Suomessa vaikuttaa paljon perinnöllisyys, sillä alkoholismi johtuu aina geeneistä sekä ympäristöstä. Alkoholismin yleisyyteen ei auta suomalainen juomakulttuuri, jossa humalanhakuinen juominen ei ole yleisesti paheksuttua, vaan jopa yleistä ja suotavaa. Alkoholin suurkuluttajat eli eniten juova kymmenys väestöstä kuluttaakin noin puolet kaikesta Suomessa juodusta alkoholista.  

Alkoholin käytön lopettaminen Minnesota-hoidon avulla

Vaikka alkoholismi ja kuten muutkin päihderiippuvuudet ovat parantumattomia sairauksia, niitä voidaan hoitaa. Kantamo tarjoaa edistyksellistä Minnesota -hoitomallin päihdekuntoutusta alkoholisteille. Tarjoamme myös tukea riippuvaisten läheisille.

Minnesota-hoidon tulokset perustuvat siihen, että ihminen pystyy kohtaamaan oman tilansa rehellisesti turvallisessa ympäristössä ja alkaa muuttamaan omaa käyttäytymistään. Näin syntyvä aito raittius ei ole taistelua päihteitä vastaan, vaan vilpitön halu elää raittiina.

Kantamon tarjoama Minnesota-hoito antaa myös työkalut kohdata uusi raitis elämä, iloineen ja suruineen. Tarjoamme täysin samanlaista hoitokokonaisuutta kahdessa eri puolella Suomea sijaitsevassa hoitolaitoksessamme, Kantamo Fenixissä Ähtärissä (ent. Fenix-klinikat) sekä Kantamo Kärkölässä Etelä-Suomessa. Toipunut raitis päihderiippuvainen voi elää erittäin laadukasta ja miellyttävää elämää, jossa hän ja hänen läheisensä voivat hyvin.

Tutustu Minnesota-hoitoon Soita 09-3611 9880

Alkoholismin oireet ja tunnusmerkit

Alkoholismi ja päihderiippuvuus ovat kokonaisvaltaisia sairauksia, jotka vaikuttavat kaikkiin elämän osa-alueisiin. Riippuvuus päihteisiin tai alkoholiin syntyy perintötekijöiden ja altistuksen yhdistelmästä. Geenit eivät ole kuitenkaan ainoa merkittävä tekijä alkoholismissa ja siihen sairastumisessa. Jokainen voi itse omilla valinnoillaan vaikuttaa terveyteensä, ja ehkäistä myös alkoholismin syntymistä tai tilan pahenemista. Vaikka perintötekijöiden valossa henkilöllä olisi kaikki mahdollisuudet taipua alkoholismiin, ei riippuvuutta silti pääse syntymään, jos päihteelle ei altistu. 

Alkoholistin käyttäytyminen ja tunne-elämä

Alkoholistin ylilyönnit ja tempaukset juovuksissa aiheuttavat pahaa oloa läheisissä. Lisäksi alkoholismi vaikuttaa alkoholistin käyttäytymiseen silloinkin, kun hän ei ole juovuksissa. Tästä ilmiöstä käytetään termiä ”kuiva humala”. Toisin sanoen epänormaalit käytöstavat säilyvät tai jopa nousevat voimakkaammin pintaan kun alkoholistin henki ei haise viinalle. Siksi pelkkä juomisen lopettaminen ei itsessään ratkaise perheen ongelmia. Rehapin Minnesota-mallisen hoidon tavoitteena on päihteettömyys ja se, että alkoholisti näkee epänormaalin käytöksensä ja alkaa muuttaa sitä.

Alkoholisti alkaa riippuvuuden edetessä kokemaan seuraavia tunteita:

• ahdistus, masennus ja uupumus
• häpeä ja syyllisyys
• itsesääli
• pelkotilat
• unettomuus

Alkoholistin läheiset huomaavat alkoholistin käyttäytymisessä seuraavanlaisia piirteitä:

• vastuuntunnottomuus
• ongelman kieltäminen 
• puutteellinen todellisuudentaju
• valehtelu ja keinottelu
• kriittisyys, toisten syyttäminen
• pakonomainen käyttäytyminen
• juomisesta tulee arka puheenaihe
• juominen täyttää elämää

Alkoholismi saattaa vaikuttaa loppuvaiheessa myös henkilön fyysiseen terveyteen, talouteen ja loppuvaiheessa työelämään. Näitä seurauksia ei tule kuitenkaan suurelle osalle alkoholisteista.

Alkoholismin eri vaiheet

Mikäli henkilöllä on perinnöllinen alttius, altistusta alkoholille ja myös sairauden kehittymiselle suotuisat ympäristötekijät, alkaa normaali alkoholinkäyttö lipsua uomistaan. Alkoholismi ilmenee salakavalasti. 

Sairauden puhkeaminen ja alkuvaihe

Päihteidenkäytön aiheuttamat seuraukset alkavat näkyä perheenjäsenten käytöksessä vasta kun riippuvuus on jo puhjennut. Alussa hyvin toiminut normaali, sosiaalinen päihteiden käyttö ei näy läheisten toiminnoissa. Tosin he ovat ehkä huomanneet, että päihderiippuvaisen sietokyky on noussut eli hän käyttää kauemmin ja enemmän kuin aikaisemmin. Siinä missä perhe ennen odotti juhlapyhiä ja lomia, se alkaa kokea levottomuutta ja vastenmielisyyttä näitä hetkiä kohtaan. Puhutaan päihderiippuvuuden ensimmäisestä vaiheesta.

Lapset alkavat vetäytyä omiin oloihinsa. Sanaharkat toistuvat useammin, perheen on vaikea kommunikoida keskenään ja tunnelma perheyhteisössä kiristyy. Tässä vaiheessa perheenjäsenet alkavat tiedostamattaan omaksua epänormaaleja roolimalleja, jotta kykenevät jatkamaan elämistä. Joku omaksuu ”mielistelijän” roolin, kulkee varpaillaan, ettei aiheuta ristiriitoja. Joku alkaa käyttäytymään aggressiivisesti ja aiheuttaa ongelmia vetäen näin huomion pois päihderiippuvaisesta. Joku tukahduttaa omat tunteensa ja muuttuu apaattiseksi. Joku voi teeskennellä välinpitämätöntä, ettei ongelma koske häntä.

Puoliso yleensä yrittää saada päihderiippuvaista lopettamaan tai vähentämään. Tämä epäterve roolipeli mahdollistaa päihteiden käyttöä, mutta sitä kukaan perheenjäsenistä ei tiedosta. Perheenjäsenten sopeutuminen saa kaiken näyttämään normaalilta.

Tässä vaiheessa päihderiippuvainen alkaa kokea syyllisyyttä päihteiden käytöstään ja tekee lupauksia siitä, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi. Hän uskottelee itselleen ja muille, että juominen on hänellä kontrollissa. ”Ei koskaan enää, rakas!” jne.

Mitä useammin päihderiippuvainen pettyy lupauksiinsa, sitä enemmän hänen itseluottamuksensa laskee. Hänestä tulee mahtaileva, kireä, helposti ärsyyntyvä, aggressiivinen ja muita syyttävä. Ennen kaikkea päihderiippuvuuteen kuuluva kieltäminen tulee mukaan kuvioon.

Seuraavassa on kuvattu rooleja, joita perheenjäsenet omaksuvat. Kyseessä on yksinkertaistettu malli ja jokaisella perheellä on omat persoonalliset piirteensä. Roolijako ei ole aina pysyvä. Siihen voivat vaikuttaa ajan kuluminen ja muutokset kuten muutto, ympäristön muuttuminen, koulunvaihto, sairaus tai kuolemantapaus.

Keskivaihe

Päihderiippuvaisen sairaus on edennyt niin, että juominen pyörittää hänen mieltään jatkuvasti. Hän ei juo koko ajan, mutta selvinä hetkinäkin hän odottaa ja suunnittelee mahdollisuutta ottaa annos päihdettä. Hän pyrkii kovasti kontrolloimaan päihteiden käyttöään. Kontrollin tarve päihteiden käyttöön nostaa päätään vasta kontrollin menetysten jälkeen, mikä puolestaan on jo vahva merkki puhjenneesta riippuvuussairaudesta.

Tyypillistä tässä vaiheessa on piilopullot. Perheenjäsenet saattavat ihmetellä päihtynyttä olemusta, vaikkei päihderiippuvainen ole juonut näkyvästi kuin yhden kaljan. Näitä perheen nähden juotuja yksittäisiä juomia kutsutaan ”hajukaljoiksi”.

Perheenjäsenet alkavat aavistella, että päihteidenkäytöllä on osuutta heidän pahaan oloonsa. Tämä tunne jää tosin vielä taka-alalle, koska päihderiippuvaisella on myös selviä päiviä. Päihdeongelman kieltäminen on osa sairauden mekanismia. Myös perhe kieltää ongelman. ”Ei pelkkä päihde voi olla isän/äidin ärtyisyyden ja pahan olon syy.”

Läheiset ovat jatkuvasti häpeällä höystetyn epätietoisuuden vallassa. Sairaus etenee ja kontrollinmenetykset yleistyvät. Hän on yhä useammin juovuksissa. Jos tästä mainitsee hänelle, syntyy riita. Koska jo päihteidenkäytöstä puhuminen aiheuttaa sanaharkkoja perheessä, aiheesta ollaan mieluummin hiljaa. Kaikki rauhallisuus on tietysti teeskentelyä ja kasvava paha olo muhii pinnan alla. Päihderiippuvainen saattaa olla seuraavana päivänä muistamaton ja välinpitämätön edellisen päivän tapahtumista. Hän käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä aiheuttaa pelonsekaisia tunteita perheenjäsenissä.

Muistinmenetykset yleistyvät, mutta perheen tietoisuus sairauden pahenemisesta puuttuu. Perheenjäsenet käyttäytyvät eri tavoin. Joku yrittää saada riippuvaista palaamaan ennalleen ja toinen yrittää tehdä riippuvaisen elämän mahdollisimman helpoksi.

Tässä vaiheessa jokainen tietää, että päihteiden käyttö on perheen ongelmien keskiössä, mutta siitä ei välttämättä puhuta ääneen. Tässä vaiheessa puoliso pyrkii kontrolloimaan päihteidenkäyttöä yhä voimakkaammin hävittämällä päihteitä, käyttämällä itse jne. Perheen sisäinen paha olo ja aggressiivisuus kasvaa. Perheessä vallitsee täysi kaaos, vaikka ulospäin kulisseja saatetaan onnistua pitämään pystyssä.

Kriisivaihe

Kriisivaiheessa sairaus on edennyt pisteeseen, jossa riippuvainen ei enää kykene hallitsemaan päihteiden käyttöään. Hän on täysin voimaton päihteisiin nähden. Hän uskottelee itselleen ottavansa viimeisen kerran, siinä kuitenkaan onnistumatta. Hän ei kykene olemaan rehellinen itselleen.

Perheenjäsenet ovat omaksuneet täysin epäterveet roolimallinsa ja niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, kysymykseen ”Mitä teille kuuluu?” vastataan yleensä ”Hyvää, kiitos!”. Muistot ajasta, jolloin päihderiippuvuus ei haitannut elämää ovat niin kaukana, ettei perhe osaa verrata nykyistä tilannetta siihen. Perhe elää ikään kuin turvallisessa helvetissä. Itsesyytökset ovat tavallisia. Perheenjäsenet saattavat tahoillaan ajatella, että riippuvaisen onneton tila johtuu heistä.

Puoliso voi ajatella, että jos hän olisi toiminut toisin, päihderiippuvuus ei olisi puhjennut perheessä. Lapset voivat ajatella, että jos he olisivat olleet kiltimpiä, ahkerampia ja auttavaisempia, isä tai äiti ei joisi. Pelko ja häpeä vain yltyvät. Perhe jättää sosiaaliset kanssakäymiset ja eristäytyy muista ihmisistä.

Loppuvaihe

Viimeinen vaihe on raskaan päihteiden käytön aikaa. Ollaan vaiheessa, jossa riippuvaisella ilmenee vainoharhaisuutta, jatkuvaa vapinaa ja motorisia häiriöitä. Kyseessä on täydellinen romahdus.

Tässä vaiheessa ilmenee suuria ongelmia perheen sisällä: taloudellisia vaikeuksia, ongelmia työpaikalla ja koulussa jne. Päihderiippuvuus antaa kaikelle leimansa. Puoliso voi ottaa avioeron, lapset saattavat muuttaa pois paetakseen kaoottista kotielämää. Lapset kokevat usein, ettei heillä ole isää tai äitiä.

Itsemurha-ajatukset ovat yleisiä sekä riippuvaisella että läheisillä. Jotkut jopa toteuttavat ne. Syyllisyydentunne ja uupumus ovat valtavia. Vaikka perhe ottaisi etäisyyttä riippuvaisesta, he eivät pääse eroon opituista roolimalleista. Siihen tarvitaan ammattimaista apua.

Oletko huolissasi omasta alkoholin käytöstäsi? Tee lyhyt alkoholismi-testi:

Jos oma juominen mietityttää, voi omaa mahdollista riippuvuutta alkoholiin testata neljällä yksinkertaisella kysymyksellä:

1. Oletko yrittänyt vähentää alkoholin käyttöä ja epäonnistunut siinä?
2. Onko läheisesi tai tuttavasi ilmaissut huolensa tai ärtymyksen alkoholin käytöstäsi?
3. Käytätkö alkoholia keinona lievittää krapulaa?
4. Tunnetko syyllisyyttä alkoholin käytöstäsi?

Jos vastasit kyllä edes yhteen kysymykseen, tutustu Minneosta-hoitoon ja harkitse hoitoon hakeutumista.

Alkoholismi on kuin suuri musta aukko elämässä

Alkoholismia voi kuvailla mustaksi aukoksi, joka imee kaiken muun iloa elämään tuovat asiat ympäriltään.

Sairastuneen käyttäytyminen muuttuu ärtyneeksi, jos hän ei saa päihteitä. Elämä muuttuu käyttökerrasta käyttökertaan elämiseksi. Kaikki muu tällä välillä on suorittamista ja sairastunut tähtää päihteidenkäytöstä saatavaan niin sanottuun helpotukseen.

Alkoholismi on etenevä sairaus, joka kalvaa aukkoansa sairastuneen elämään niin pitkään kuin päihdettä käytetään. Tämän riippuvuuden mukanaan tulevat ylilyönnit ja negatiiviset tapahtumat vain pahenevat sairauden edetessä.

Nämä ovat omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja pahaa oloa läheisissä.

Sairastuneen mielestä vika on aina muissa

Alkoholismiin kuuluu hyvin voimakas oman tilan kieltäminen.

Sairastunut voi myöntää isoimmat ylilyönnit, muttei varsinaista riippuvuutta. Siksi sairaus on hyvin raskasta niin alkoholistille kuin hänen läheisilleen

Oman tilan näkemättömyys aiheuttaa henkisesti raskaita tilanteita, koska sairastunut suhtautuu yleensä hyvin kriittisesti ja vihamielisesti läheisiin, jotka yrittävät puhua juomisesta.

Tämä ei ole kuitenkaan ole tahallista, eikä tarkoita sitä etteikö alkoholisti haluaisi vähentää tai lopettaa päihteiden käyttöä. Hän ei yksinkertaisesti näe omaa tilaansa, sillä hyvin usein “sairauden tunne” puuttuu.

Hyvin tyypillistä alkoholistille on syyttää ympäristöä tai mielenterveydellistä tilaansa: masennusta, ahdistusta, työn raskautta, puolison ymmärtämättömyyttä – kaikkea muuta paitsi itseään.

Koko perhe sairastaa samaan aikaan

Alkoholismi on koko perheen sairaus. Se vaikuttaa kaikkiin, jotka elävät päihderiippuvaisen rinnalla.

Alkoholismi lähipiirissä aiheuttaa voimakasta häpeää, syyllisyyttä, vihaa ja jopa psykosomaattisia oireita sairastuneen läheisissä.

Alkoholisti tai muista päihteistä riippuvainen elää omassa todellisuudessaan myös silloin, kun hän ei käytä päihteitä. Tämän kaltaisessa tilanteessa eläminen vaikuttaa kaikkiin hänen läheisyydessään.

Vaikutukset varsinkin päihderiippuvaisen lapsilla heijastuvat usein koko elämän ajan. He kokevat usein selittämätöntä syyllisyyttä, riittämättömyyden tunnetta ja pahaa oloa ymmärtämättä mistä tunteet johtuvat.

Miten kertoa lapselle alkoholismista?

Alkoholismi voi olla vaikea asia ymmärtää lapsille. Alkoholismi vaikuttaa koko perheen yhteiseen aikaan. Jos vanhempi juo viikonloppuisin ja lapsien loma-aikana, voi yhdessä vietetty aika jäädä lyhyeksi.

Vanhempien alkoholiongelma voi vaikuttaa lapsen sosiaaliseen kehitykseen ja esim. koulumenestykseen. Lapsella voi olla ahdistuneisuutta ja univaikeuksia vanhemman alkoholiongelman takia, sekä jatkuva huoli ja stressi voi vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Vanhemman päihdeongelmista pitää saada puhuttua lapsen kanssa. Asiasta puhuminen on äärimmäisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Alkoholismia ei ole helppo ymmärtää lapsen silmin, siksi asiasta tulisi puhua mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti selitettynä.

Alkoholismista voidana puhua sairautena, joka altistaa ikävälle käytökselle. Asian puheeksi ottaminen kuitenkin on harvoin helppoa, ja se voi altistaa molemminpuoliselle syyttelylle, syyllistämiselle ja riidoille. Lapselle on kuitenkin tärkeää saada vakuutettua, että hänestä pidetään huolta aikuisen alkoholismista huolimatta. 

Kantamo tarjoaa maksuttomia infoluentoja alkoholismista ja sen käsittelemistä läheisten näkökulmasta - voit osallistua luennoille ilmaiseksi ja kuulla lisää, miten perhe voi yhdessä selvitä vaikeasta matkasta alkoholiongelman läpi. Kantamon Minnesota-hoitomalliin kuuluu aina läheisviikonloppu, jossa huomioidaan koko perheen ponnistelut alkoholismin kanssa.

Kantamon läheisterapeuttin kanssa voi jutella aina avoimesti sekä luottamuksellisesti alkoholistin kanssa elämisestä.

Alkoholismin hoito: Mistä apua alkoholismiin?

Vanha sanonta ”kannettu vesi ei kaivossa pysy” sopii raitistumiseen erittäin hyvin.

Ihminen voi raitistua vain oivaltamalla asiat itse, niitä ei voi kukaan kertoa. Alkoholismiin kuuluu hyvin voimakas oman tilan kieltäminen.

Vaikka alkoholismi on krooninen sairaus, siitä voi toipua. Riippuvuus vaikuttaa koko ajan terveyteen, talouteen, ihmissuhteisiin ja loppuvaiheessa työelämään. On tärkeää ymmärtää, ettei näitä seurauksia tule välttämättä sairauden alkuvaiheessa.

Päihderiippuvainen on mestari pitämään kulisseja yllä hyvinkin pitkään, kunnes ne lopulta kaatuvat.

Alkoholismiin saa kyllä apua. Sitä tulee vain hakea.

Onko alkoholismista parantuminen mahdollista?

Ei, sillä sairauden perinnöllisen luonteen huomioiden päihderiippuvuudesta ei parane koskaan.

Mutta siitä toipuu kyllä.

Toipuminen vaatii täysraittiutta kaikista päihdyttävistä aineista ja sairauden myötä muodostuneiden käytösmallien purkamista sekä uuden elämän opettelua.

Kohti raitista elämää

Päihderiippuvuus tuo mukanaan runsaasti ihmiselle itselleen epänormaaleja käytösmalleja.

Sairaus korostaa negatiivista käyttäytymistä kuten salailua, valehtelua, vihaisuutta, ärtyneisyyttä ja muita negatiivisia puolia. Ihmisen todellinen luonne positiivisineen puolineen hiljalleen häviää.

Päihderiippuvaisen raitistuessa hän kykenee näkemään oman käyttäytymisensä ja palaan oikeaan itseensä. Näin elämän laatu paranee ja mahdollistaa myös läheisten toipumisen.

Alkoholismiin sairastunut saa Minnesota-hoidossa mahdollisuuden nähdä oman tilansa ja saa työkaluja oman elämänsä muutokseen.

Läheisten hyvinvointi

Läheiset kuuluvat alkoholismin hoitoon olennaisena osana.

Tarjoamme läheishoitoa päihderiippuvaisten läheisille Kantamossa. Tarkoituksena on, että läheiset oppivat ymmärtämään päihderiippuvuutta, sairastuneen toimintamalleista ja millaisia vaikutuksia riippuvaisella on itseensä.

Päihteetön elämä on ainoa vaihtoehto

Monessa tilanteessa alkoholisti itse haluaisi palata ns. kohtuukäyttöön, mutta tämä on vuosien hoitokokemuksemme mukaan mahdotonta.

Kerran sairastunut ei voi käyttää lainkaan alkoholia. Yksikin annos johtaa samaan käyttöön kuin viimeisellä käyttökerralla.

Ainut vaihtoehto on täysin päihteetön elämäntapa.

Hoitomuoto

Kantamo tarjoaa Minnesota-hoitoa päihderiippuvaisille ja alkoholisteille. Perushoitoon kuuluu laitosjakso, joka kestää 28 – 35 vuorokautta.

Perushoidon aikana pyritään siihen, että potilas itse ymmärtää alkoholismin olevan sairaus.

Minnesota -hoitoon kuuluu myös jatkohoito perushoitojakson jälkeen maksuttomassa avohoidossa.

Kantamon perushoidon aikana raitistutaan ja jatkohoidossa tuetaan raitista elämää.