Päihdekuntoutuksen tavoitteena on tukea ihmisen päihteettömyyttä ja toimintakykyä. Se voidaan toteuttaa avokuntoutuksena tai laitoskuntoutuksena. Ennen päihdekuntoutusta voi olla tarve vieroitushoidolle, arkisemmin ”katkolle”. Sekin voidaan toteuttaa laitoksessa tai avovieroituksena.
Kärjistäen voidaan sanoa, että vieroituksessa hoidetaan krapulaa ja kuntoutuksessa sitä, ettei seuraavaa krapulaa enää tulisi. Siksi on tärkeää, että vieroituksesta päihdehoito jatkuu suoraan kuntoutukseen.
Laitos- ja avokuntoutusta on monenlaista. Tuloksekkaan päihdekuntoutuksen tavoitteena on saada aikaan ajattelumuutos, jolla ihminen pääsee eroon pakonomaisesta tarpeesta käyttää päihdettä. Ammattilaisen kanssa on tärkeää miettiä, kumpi kuntoutusmuoto on oikea omaan tilanteeseen.
Päihdehoidon voi maksaa halutessaan itse tai hakea hoitoa kunnasta. Suomessa on lakiin perustuva oikeus saada päihdehoitoa ja päihdekuntoutusta. Kunnilla (hyvinvointialueilla) on velvollisuus järjestää päihdehoito alueen asukkaille. Kunta voi tuottaa hoidon itse tai antaa maksusitoumuksen yksityiselle päihdekuntoutustoimijalle. Maksusitoumus voi kattaa päihdekuntoutuksen hinnan kokonaan tai suurelta osin.
Laitoskuntoutuksen ajalta on oikeutettu Kelan sairauspäivärahaan. Tai, jos asiassa on tehty kuntoutuspäätös ja laitoskuntoutuspaikka on Kelan listaama kumppani, on oikeutettu Kelan kuntoutusrahaan. Rahallisesti päivärahat ovat lähellä toisiaan. Kantamon päihdehoito on Kelan hyväksymää laitoskuntoutusta.
Laitoskuntous tarkoittaa, että hoidettava saa päihdehoitoa laitoksessa. Hoidettava nukkuu yönsä laitoksessa eikä käy samaan aikaan töissä. Päihdekuntoutuksen aikana voi käydä ulkoilemassa tai esimerkiksi ostoksilla. Laitoksissa on kuitenkin päiväohjelma, jota on sitouduttava noudattamaan. Kantamon laitokset ovat viihtyisiä keskuksia, joissa saa päihdehoitoa ja voi keskittyä omaan hyvinvointiinsa.
Laitoskuntoutusmuotoja on monenlaisia ja voi sisältää monenlaisia menetelmiä. Näitä kuntoutustapoja voivat olla esimerkiksi yksilöterapia, ryhmäterapia ja yhteisöhoito. Joka tapauksessa tärkeä osa kuntoutusta on terapeuttinen keskustelu ja yhdessä muiden kanssa oleminen. Tämän lisäksi suunnitellaan työntekijöiden kanssa jatkohoitoa ja laitoshoidon jälkeistä elämää avokuntoutuksessa. Hoito siis valmistelee hoidettavaa arkeen.
Kantamon päihdehoito on STM:n alaisen palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) vaikuttavaksi toteama virallinen psykososiaalinen hoito- ja kuntoutusmenetelmä 12 askeleen hoito-ohjelma. Päihdekuntoutus sisältää elementtejä mm. kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, motivoivasta haastattelusta ja yhteisövahvistuksesta.
Ennen laitosmuotoista päihdekuntoutusta voi ihminen voi tarvita vieroitusjakson, joko laitoksessa tai avomuotoisena. On hyvä huomata, että se ei vielä varsinaisesti ole kuntoutusta eikä sisällä terapeuttista hoitoa eikä siten ehkäise päihteidenkäytön jatkumista.
Päihdehoitoa voidaan antaa niin, että siihen osallistutaan kotoa käsin. Toisin sanoen hoidettava käy hoitotapaamisissa sovitun ohjelman mukaisesti, tai tapaamiset järjestetään etänä. Tulee huomata, että avomuotoisessakin kuntoutuksessa tarkoitus on sisältää kuntouttava siis hoitava elementti; esim. avovieroitus ei ole kuntoutusta.
Suomessa päihdekuntoutus pyritään järjestämään ensisijaisesti avohoitona. On tärkeää miettiä ammattilaisen kanssa, mikä on riittävä apu omaan tilanteeseen. Usein tarvitaan jakso laitoksessa poissa totutusta arjesta ja sosiaalisista piireistä, jotta ajattelumuutos on mahdollista. Toisaalta myös avokuntoutus oikein toteutettuna voi olla vaikuttavaa.
Avomuotoista päihdekuntoutusta on monenlaista. Sillä voidaan tarkoittaa vain sitä, että henkilö tapaa kunnan päihdeneuvoja kerran kuukaudessa tai viikossa. Mutta se voi myös tarkoittaa tehokasta ryhmämuotoista päihdehoitoa. Esimerkiksi Kantamon avokuntoutuksessa hoito-ohjelmaan kuuluu 3 tapaamista viikossa töiden jälkeen 3 tuntia kerrallaan 6 viikon ajan ja ohjelmassa huomioidaan myös läheiset.
Ennen avomuotoista päihdekuntoutusta voi ihminen tarvita vieroitusjakson, joko laitoksessa tai avomuotoisena. On hyvä huomata, että se ei vielä varsinaisesti ole kuntoutusta eikä sisällä terapeuttista hoitoa eikä siten ehkäise päihteidenkäytön jatkumista.
Jos tarvitset akuutisti apua juomisen pysäyttämiseen tai on oletettavaa, että vierotusoireet aiheuttavat suuren vaaran terveydellesi, voit tarvita vierotushoitoa ennen kuntoutusta. Vierotushoito eli tuttavallisemmin katko tai katkaisuhoito kestää yleensä alkoholin kohdalla noin 3-5 päivää. Siinä pyritään katkaisemaan akuutti päihteidenkäyttö ja lievittämään vierotusoireita. Vierotus on pitkälti lääkehoitoa ja kontrolloidussa ympäristössä olemista, eikä yleensä sisällä terapeuttista hoitoa.
Katkaisuhoito ei yleensä riitä toipumiskeinoksi. On tärkeää, että vierotushoidosta jatketaan avomuotoiseen tai laitosmuotoiseen päihdekuntoutukseen. Varmin hoitopolku on, jos siirtyminen tapahtuu suoraan vierotushoidosta tai, jos kotona pitää käydä, saattajan kanssa.
Kunta voi järjestää katkaisuhoidon joko omassa katkaisuhoitoyksikössä tai ostopalveluna yksityiseltä palveluntarjoajalta. Joissain kunnissa katkaisuhoitoa voi olla myös terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Kantamossa päihdehoidossa enemmistö hoidettavista ei tarvitse vierotushoitojaksoa. Jos tarvetta on, se voidaan toteuttaa omatoimisena hoitokeskuksessa kuntoutusjakson alussa tai erillisessä, kumppanipalveluntarjoajan vierotushoitoyksikössä ennen kuntoutuksen alkamista.
Avomuotoisessa vierotushoidossa on samat tavoitteet kuin laitosmuotoisessakin. Juominen pyritään saamaan poikki ja lievittämään fyysisiä vierotusoireita. Hoidettava ei kuitenkaan mene laitokseen, vaan siihen osallistutaan kotoa käsin. Hoitaja voi esimerkiksi käydä hoidettavan kotona kerran päivässä antamassa lääkkeitä ja tarkastamassa voinnin. Vaihtoehtoisesti hoidettava käy sairaanhoitajan luona päivittäin. Avokatkon kesto on alkoholin ollessa päihteenä yleensä noin 3-5 päivää.
Avomuotoisessa vierotushoidossa on riski, että se johtaa sekakäyttöön, eli alkoholin ja huumaavan lääkkeen yhteisvaikutukseen. Esim. rauhoittavilla lääkkeillä on pitkät puoliintumisajat. Avokatkossa hoidettava ei myöskään pääse kontrolloituun ympäristöön, vaan sosiaalinen ympäristö pysyy samana, mikä ei helpota juomisen katkaisemista.
Avomuotoinen katkaisuhoito ei yleensä riitä toipumiskeinoksi. Samoin kuin laitosmuotoisen vierotushoidon jälkeen, on tärkeää, että avovierotus jatkuu päihdekuntoutukseen, mielellään välittömästi.
Kunta voi järjestää avomuotoisen katkaisuhoidon joko itse tai ostopalveluna yksityiseltä palveluntarjoajalta.
Suomessa on lakiin perustuva oikeus saada päihdehoitoa ja päihdekuntoutusta. Kunnilla (hyvinvointialueilla) on velvollisuus järjestää päihdehoito alueen asukkaille. Kunta voi tuottaa hoidon itse tai antaa maksusitoumuksen yksityiselle päihdekuntoutustoimijalle.
Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että
Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia (3 § ja 6 §). Tarvittaessa on oikeus laitoskuntoutukseen.
Usein hoidettava tai hänen läheisensä joutuvat perustelemaan, että tilanteen vakavuus vaatii laitosmuotoista kuntoutusta ja että hoidettavalla on riittävä motivaatio hoitoon. Osassa kunnissa hoidettava saa itse toivoa itselleen sopivinta hoitomuotoa ja -paikkaa. Osassa kunnissa palveluntarjoajat on kilpailutettu, eikä muita sallita kuin painavasta syystä. Osassa kunnissa kunta itse tuottaa hoidon valitsemallaan hoitomenetelmällä.
Linkkejä:
Päihdeasiamies - Oikeus hoitoon
Sosiaalihuoltolain soveltamisopas
Päihdepalveluista on säädetty sosiaalihuoltolaissa, terveydenhuoltolaissa ja päihdehuoltolaissa.
Päihdehoidon voi maksaa halutessaan itse tai hakea hoitoa kunnasta. Kunta voi tuottaa hoidon itse tai antaa maksusitoumuksen yksityiselle päihdekuntoutustoimijalle. Maksusitoumus voi kattaa päihdekuntoutuksen hinnan kokonaan tai suurelta osin.
Jos saat maksusitoumuksen kotikunnaltasi, kunta maksaa hoidon tai maksat hoidosta itse omavastuuosuuden. Laitoskuntoutuksesta voi siis koitua siis sinulle hieman kuluja, vaikka menisit hoitoon kuntasi ohjaamana. Avokuntoutus ja vierotushoito kunnan kautta ovat ilmaisia.
Joissain tapauksissa hoidon voi maksaa työnantajasi, kokonaan tai osin. Mahdollisuutta voi tiedustella työterveyshuollosta tai suoraan työnantajalta. Työpaikoilla terveystietoja saa käsitellä vain rajattu henkilöstö, eikä poissaolosi syytä saa kertoa ilman lupaasi työtovereillesi tai muille ulkopuolisille.
Kela maksaa kuntoutusrahaa päihdekuntoutuksen ajalta, jotta et menetä kaikkea toimeentuloasi laitoksessa vietettävältä ajalta. Kela maksaa kuntoutusrahaa vain siinä tapauksessa, että kuntoutuslaitos on Kelan hyväksymä päihdekuntoutuslaitos ja asiassa on tehty kuntoutuspäätös. Jos olet päihdekuntoutuksen ajan sairauslomalla työstäsi, Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajallesi. Jos menetät hoidon vuoksi palkkasi tai muun toimeentulosi esimerkiksi yrittäjänä, hae Kelalta kuntoutusrahaa itse. Kantamon päihdehoito on Kelan hyväksymää laitoskuntoutusta.
Mikäli kuntoutusrahaa ei makseta, olet kuitenkin oikeutettu suunnilleen samansuuruiseen Kelan sairauspäivärahaan.
Asiantuntijamme vastaavat luottamuksellisesti ja veloituksetta kaikkiin kysymyksiinne joka päivä aamusta iltaan. Neuvomme päihderiippuvaisia sekä läheisiä kaikissa riippuvuuteen ja hoitoon liittyvissä asioissa.
09 3611 9880 (pvm/mpm)
Whatsapp-numero 09 3611 9880
info@kantamo.fi
Kantamon jatkohoitoa tarjotaan yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomea.
Lisäksi tarjolla on etäjatkoryhmiä, johon voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.
Lue lisää jatkohoidosta
