Kenen päihteidenkäytöstä olet huolestunut?
Mitä alkoholismi on?
Alkoholismi on päihderiippuvuuden muoto. Siinä mieli ja elimistö tulevat riippuvaisiksi alkoholin saamisesta. Alkoholismia sairastaa virallisten arvioiden mukaan n. 225 000 suomalaista (5 % aikuisväestöstä) ja suurin osa heistä on työelämässä. Alkoholismiin voi sairastua riippumatta iästä, taloudellisesta asemasta, sukupuolesta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista. Alkoholismiin on olemassa tutkitusti toimivaa hoitoa.
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on määritelty sairausdiagnoosiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämässä Suomessa käytössä olevassa ICD-10-tautiluokituksessa.
”Alkoholismi on alkuperäinen, krooninen ja parantumaton kuolemaan johtava sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys.”
– Amerikan lääkäriliitto
”Alkoholismi on primäärinen ja krooninen sairaus, jonka kehitykseen ja oireisiin vaikuttavat geneettiset, psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Sairaus etenee usein asteittain ja johtaa kuolemaan. Siihen kuuluu luonteenomaisesti juomisen hallinnan menettäminen, ajatusten keskittyminen päihteeseen alkoholin haitallisista vaikutuksista huolimatta sekä häiriintynyt ajattelukyky, lähinnä tilan kieltäminen. Jokainen näistä oireista voi olla jatkuva tai ajoittainen.”
– Journal of the American Medical Association, 1992
Alkoholiriippuvuutta arvioidessa juomamäärät eivät ole yksin olennaisia
Sillä alkoholiriippuvuus eroaa riskikulutuksesta. Riskikulutuksessa on kyse eri annosmäärätasoista, jotka lisäävät riskiä negatiivisiin terveysvaikutuksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, unihäiriöihin, syöpään jne. Riskikuluttaja ei kuitenkaan ole sairastunut riippuvuuteen ja voi halutessaan vaikuttaa juomamäärin ja esim. palata korkean riskitason käyttäjästä kohtuulliselle tasolle.
Alkoholismi on krooninen sairaus, joka on aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia ihmisen aivoihin ja jonka johdosta juomisesta on tullut pakonomaista. Sen arvioinnissa katsotaan enemmän sitä, mitä juominen ihmisen elämässä aiheuttaa. Alkoholistille paluu kohtuukäyttöön ei enää ole mahdollista ja virallinen suositus on abstinenssi eli päihteettömyys. Riippuvuutta ylläpitävän keskushermoston toimintatavan muutos korjautuu hitaasti päihteettömyyden myötä. Sen saavuttaminen kestävästi ja niin, että ihminen kokee tyytyväisyyttä, vaatii yleensä ammattimaista hoitoa.
Kestävä päihteettömyys edellyttää, että henkilö luopuu juomisesta keinona vapautua mielelle sietämättömistä tunnetiloista. Siksi pelkkä katkaisu tai pitkäkään tipaton jakso ilman ajattelumuutosta edistävää hoitoa ei auta vaan ihminen ajautuu herkästi takaisin juomiseen.
Mistä alkoholismi sitten johtuu? Kukaan alkoholin käyttöä aloittava ihminen ei juo sairastuakseen alkoholismiin, eikä se ole ihmisen oma valinta. Perinnölliset tekijät vaikuttavat alkoholismin puhkeamisriskiin. Altistavia geenejä on lukuisia. Aina tarvitaan myös altistus päihteelle eli käyttö. Mitä suurempi altistus, sitä suurempi riski sairastua. Siten ympäristö- ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat asiaan välillisesti. Toisaalta pienikin määrä alkoholia voi puhkaista riippuvuuden sille alttiilla henkilöllä. Ja runsaskaan juominen ei välttämättä laukaise riippuvuutta ei-alttiilla henkilöllä. Ottaen huomioon päihderiippuvuuden perinnöllisen luonteen siihen sairastunutta ei tule syyllistää. Se ei tarkoita, etteikö asiaan voisi puuttua ja sitä voisi hoitaa.
Kenen riippuvuudesta olet huolestunut?
Kokonaisvaltainen ja vakava sairaus
Alkoholista muodostuu elämään negatiivinen voima ja alkoholisti kokee syyllisyyttä, häpeää ja arvottomuutta. Mutta johtuen alkoholismin kieltomekanismista, hän ei halua myöntää ongelman vakavuutta huolimatta kiistattomista haitoista. Puolustautuakseen alkoholistin käytös voi muuttua kriittiseksi ja hän syyttää alkoholin käytöstään muita tekijöitä, kuten läheisiä, työpaineita tai muita huolia ja vastoinkäymisiä.
Myös alkoholistin läheisille alkoholismi on vakava sairaus. Suomen n. 225 000 alkoholistilla on miljoonia parisuhdekumppaneita, lapsia, vanhempia, ystäviä ja kollegoita. Alkoholistin juominen ja käytös vaikuttaa vähintään koko perheen elämään. Joskus dramaattisemmin, joskus enemmän pinnan alla. Läheisen on usein vaikea ymmärtää alkoholistin käytöstä. Tämä näyttäytyy epäluotettavana, arvostus häntä kohtaan laskee ja juominen aiheuttaa jännitteitä suhteeseen. Kun läheinen yrittää puuttua juomiseen, toinen joko kieltää ongelman tai lupaa parannusta, mutta läheinen joutuu toistuvasti pettymään. Pitkään jatkuessaan dynamiikka voi sairastuttaa myös läheisen monin eri tavoin. On psyykkisesti hyvin haitallista elää häiritsevän ongelman kanssa, jolle ei mahda mitään ja josta ei usein edes voi puhua. Kun läheisen oma henkinen hyvinvointi huonontuu, myös suhteesta lähteminen vaikeutuu. Tyypillisesti, jos alkoholisti hakeutuu hoitoon, kotona on kärsitty tilanteesta jo vuosia.
Läheisillä on usein merkittävä rooli alkoholistin saamisessa hoitoon. Vaikka alkoholisti myöntäisi ongelmansa, hän usein ei ole halukas lähtemään hoitoon. Voit lukea täältä vinkkimme, kuinka alkoholistin voi saada lähtemään hoitoon tai soittaa meille ilmaiseksi 09 3611 9880.
Alkoholismin oireet
Seuraavassa on Suomessa käytössä olevan ICD10-tautiluokituksen mukaiset tuntomerkit alkoholismin toteamiseksi. Tuntomerkit ovat luonteeltaan sellaisia, että harva normaalisti alkoholia käyttävä kokee niitä. Kriteerien mukaan diagnoosi täyttyy, mikäli vähintään kolme seuraavista on todettu toistuvasti viimeisen vuoden aikana:
- voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää alkoholia
- heikentynyt kyky kontrolloida aloittamista ja lopettamista sekä käyttöannoksia
- vieroitusoireita aineen käytön vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä
- osoitus sietokyvyn (toleranssi) kasvusta
- keskittyminen alkoholinkäyttöön niin, että muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät sivuun ja aika kuluu alkoholinkäyttöön ja vaikutuksista toipumiseen
- alkoholin jatkuva käyttö haitoista huolimatta
On hyvä muistaa, että alkoholin normaali/kohtuukäyttö ei aiheuta toistuvia ristiriitoja sosiaalisissa suhteissa.
Lähde: Käypä hoito -suositus, Alkoholismin määritelmät ja diagnoosit
(artikkeli jatkuu puhelinajanvarauksen alapuolella)
Tee alkoholiriippuvuustesti
Alkoholiriippuvuustesti SADD
Tämän testin kysymykset auttavat sinua selvittämään alkoholiriippuvuuden tasoa. Kysymykset koskevat viimeisintä 12 kuukauden jaksoa.
Klikkaa kussakin kysymyksessä omaa tilannettasi lähinnä vastaava vaihtoehto.
Lievä riippuvuus
Tämän testin mukaan alkoholiriippuvuutesi on lievää. Antoiko testi ajattelemisen aihetta? Jos olet tyytyväinen tulokseesi, tilanne ei vaadi toimenpiteitä. Mikäli juominen kuitenkin herättää ajattelemaan, voit tutustua aiheeseen esim. lukemalla lisää alkoholismista.
Kohtalainen riippuvuus
Tämän testin mukaan alkoholiriippuvuutesi on kohtalaista. Alkoholiriippuvuutesi on edennyt ja tilanne vaatii muutosta. Alkoholin sietokykysi on todennäköisesti kasvanut ja kykysi hallita juomisen aloitusta, määrää tai lopettamista on heikentynyt. Päihderiippuvuus on sairaus, josta voi toipua.
Vahva riippuvuus
Tämän testin mukaan alkoholiriippuvuutesi on vahvaa. Kun alkoholiriippuvuus on tällä tasolla, ainut mahdollinen tavoite on lopettaa juominen kokonaan. Alkoholismi on krooninen ja hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys. Alkoholismista voi onneksi kuitenkin toipua.
Ei alkoholiriippuvuutta
Testin mukaan sinulla ei todennäköisesti ole alkoholiriippuvuutta.
Alkoholismin tunnistaminen
Alkoholismi voi näkyä sairastuneen elämässä erilaisina ilmiöinä. Osa niistä ilmenee jo riippuvuuden varhaisessa vaiheessa ja osa sen edettyä tarpeeksi pitkälle. Ilmenemisessä on yksilökohtaisia eroja.
Jos joku ilmiö ei toteudu henkilön elämässä, se ei tarkoita, etteikö riippuvuus olisi puhjennut.
Yleisiä väärinkäsityksiä:
- Ei voi olla alkoholisti, jos ei juo joka päivä tai pystyy pitämään tipattoman jakson. Alkoholisti voi olla juomatta pitkiäkin ajanjaksoja todistaakseen, että ongelmaa ei ole. Lisäksi ns. tuurijuopoille on tyypillistä, että juodaan vain harvemmin, mutta tuolloin kontrolli katoaa ja voi seurata juomaputki. Mutta toisin kuin muilla, alkoholistilla tipattomilla jaksoilla elämänlaatu ei parane ja olo on epämukava. Ja lopulta käyttö jatkuu ilman, että se pysyi normaalilla tasolla. Siksi myöskään vieroitushoidot / katkaisuhoidot / ”katkot” eivät yksinään auta ilman jatkohoitoa.
- Ei voi olla alkoholisti, jos hoitaa työnsä hyvin. Noin 80 % alkoholisteista on työelämässä, myös johtotehtävissä. Juomisesta aiheutuva häpeä ja syyllisyys voivat saada alkoholistin kompensoimaan töissä ja olemaan hyvin ahkera työntekijä.
- Juominen johtuu työstressistä, burnoutista, masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai muista mielenterveyden ongelmista. Mikä sen parempaa kuin diagnoosi, joka selittää päihteen käytön, mutta ei vie päihdettä pois. Asiassa on helppo erehtyä, sillä alkoholismi aiheuttaa runsaasti mielenterveyden oireita. Mutta tutkimuksien mukaan raittiilla alkoholisteilla ei ole merkittävästi enemmän mielenterveysongelmia kuin muulla väestöllä. Eli on harvinaista, että juomisen juurisyy olisi mielenterveyden ongelma. Ja vaikka näin olisi, hoito-ohjeet ovat selvät: alkoholismi pitää hoitaa ensin; mielenterveyttä ei voi tehokkaasti hoitaa ennen päihteettömyyttä.
Alkoholismi etenee asteittain. Se voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: varhainen vaihe, keskivaihe ja myöhäinen vaihe. Alkoholismia on aluksi hyvin vaikea todeta, sillä sairaus ei puhkea hetkessä. Jos kaikki tapahtuisi hetkessä, muutos ei olisi hyväksyttävä. Ajan kuluessa niin alkoholisti kuin läheinenkin tottuvat tilanteeseen. Kun alkoholismin merkit ovat sivullisten jo selkeästi nähtävissä, läheinen ja alkoholisti voivat olla sokaistuneita johtuen tilanteen pitkäaikaisesta kuormituksesta ja sopeutumisesta siihen.
Alkoholismin tunnistamista hankaloittaa se, että alkoholisti harvoin myöntää ongelman vaan syyttää muita tekijöitä. Lisäksi hän voi salailla juomista ja sen seurauksia. Hän voi myös tehdä ns. ryhtiliikkeitä ja olla aikajakson päihteettömänä, jolloin luullaan ongelman poistuneen.
Alkoholismin hoito
Monet, alkoholisti mukaan lukien, kuvittelevat, että kun juominen lakkaa, alkoholisti palaa normaaliin käytökseen automaattisesti. Näin ei ole. Normaali tila palaa vain, kun alkoholisti omaksuu päihteettömän elämäntavan ja samanaikaisesti muuttaa ajattelunsa ja käytöksensä. Tämä puolestaan tekee hänestä tasapainoisen ihmisen. Tätä kutsutaan toipumiseksi tai raittiudeksi. Se vaatii yleensä ammattimaista hoitoa.
Siksi pelkkä vieroitushoito / katkaisuhoito / ”katko” tai pitkäkään tipaton jakso, ilman ajattelumuutosta edistävää hoitoa, ei auta vaan ihminen ajautuu herkästi takaisin juomiseen.
Päihteettömyys tuntuu usein alkoholistista pelottavalta ja läheisistä mahdottomalta. Mutta tehokkaan hoidon avulla on mahdollista saavuttaa raittius, joka on luonnollista ja helppoa. Ihminen ei koe, että hän ei saa juoda, vaan että hänen ei tarvitse juoda.
Alkoholistilla ei tarvitse olla hoitoon tullessa korkeaa motivaatiota. Riittää halu kokeilla hoitoa, vaikka vain läheisen vaatimuksesta. Hoidon tehtävänä on kääntää ihmisen ulkoinen motivaatio sisäiseksi motivaatioksi.
Tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan päihteettömyyteen tähtäävä 12-askeleen ohjelma on tehokkain keino päästä eroon alkoholismista ja pysyä päihteettömänä. Katsaus perustuu 35 tutkimuksen aineistoihin ja 10 000 potilaan tietoihin. (Cochrane Database of Systematic Reviews 2020)
12 askeleen ammatillista hoito-ohjelmaa kutsutaan Suomessa myös Minnesota-hoidoksi ja se on maailman käytetyimpiä hoitomuotoja riippuvuuteen. Se on myös Suomessa virallisesti suositeltu hoitomuoto alkoholismiin (Lähde: Palveluvalikoimaneuvoston suositus riippuvuussairauksien hoitoon). Hoitomuoto on kehitetty USA:ssa ja Kantamossa se on sote-alan ammattihenkilöstön toteuttamaa ja AVI:n sääntelemää hoitoa. Hoito ei liity uskontoon.
Toipuminen tarkoittaa siis paljon muutakin kuin pelkkää päihteettömyyttä. Toipumisen myötä alkoholistilla on mahdollisuus muuttaa käyttäytymis- ja ajettelumalleja, jotka ovat muodostuneet riippuvuuden ympärille. Kantamon päihdehoito tähtää raittiuteen ja sen seurauksena tasapainoiseen elämään. Henkilökunnallamme on tuhansien potilaiden kokemus tehokkaasta päihdehoidosta Minnesota-mallilla.
Alkoholismi – milloin on syytä hakea apua?
Taustalla voi olla puhjennut alkoholismi, jos
- koet, että alkoholista on muodostunut omaan tai läheisen elämään negatiivinen voima
- koet huolta omasta tai läheisen juomisesta tai se aiheuttaa jännitteitä
- vähentämisyritykset eivät onnistu
Silloin on tärkeä hakea apua. Alkoholismi on vakava ja kuolemaan johtava sairaus, joka aiheuttaa alkoholistille ja läheisilleen valtavassti kärsimystä.
Alkoholismissa tyypillinen elementti on kieltomekanismi, joka koskee myös läheistä – siksi sinusta voi tuntua, ettei sinulla tai läheiselläsi ole ongelmaa. Voi olla, ettet tunnista, kuinka paljon elämäsi ongelmat liittyvät alkoholiin.
Voit soittaa Kantamon päihdeterapeuteille ilmaiseksi ja luottamuksellisesti 09 3611 9880 ja voimme neuvoa juuri sinun tilanteessa.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä alkoholismi johtuu? Mitkä ovat sen vaiheet?
Alkoholismi ja muut päihderiippuvuudet ovat kroonisia neurologisia sairauksia. Niiden syntyyn vaikuttavat perinnölliset tekijät kuin itse päihteiden käyttö. Sairauden etenemiseen vaikuttaa voimakkaasti myös ympäristötekijät: kuinka paljon päihteitä henkilö pystyy käyttämään. Suurimmalla osalla yleisin hidaste on työ, joka rajoittaa alkoholismin etenemistä juomisen alkuvaiheessa.
Voiko alkoholismista parantua?
Ei, mutta siitä voi toipua.
Minnesota -hoidossa on mahdollista päästä kohti päihteetöntä elämää. Riippuvuus kuitenkin on ja pysyy koko elämän ajan, eikä toipuva voi koskaan palata päihteiden pariin ja ne ovat vain osa ongelmaa.
Minnesota-hoidossa on tärkeintä on kuitenkin se, että sairastunut ymmärtää ettei pelkän alkoholin poisjättäminen elämästä ole perimmäinen ratkaisu riippuvuuteen.
Ihmisen on myös ymmärrettävä, kuinka riippuvuus on vaikuttanut omaan elämään.
Läheiseni on alkoholisti. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ensimmäinen asia, joka jokaisen läheisen tulee ymmärtää on, että ei ole tilanteessa syyllinen.
Kaikki, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä juomisen vähentämiseksi tai estämiseksi on turhaa. Siihen ei voi vaikuttaa kukaan muu kuin alkoholisti itse. Eli juomisen kontrollointi kannattaa lopettaa.
Toinen tärkeä asia on ymmärtää, ettei ole olemassa syytä tai syyllisiä alkoholin käyttöön. Me päihderiippuvaiset käytämme päihteitä, koska olemme päihderiippuvaisia. Osaamme kyllä kertoa sata syytä, miksi pitää juoda / käyttää päihteitä, mutta todellisuudessa emme tiedä itsekään.
Kolmas ja ehkä se vaikein asia on ymmärtää, ettei läheinen voi auttaa päihderiippuvaista raitistumaan. Et voi rakastaa häntä raittiiksi.
Vaikka kyseessä on fyysinen aivosairaus, vastuu itsensä hoitamisesta on päihderiippuvaisella itsellään. Mitä pikemmin hän joutuu kohtaamaan oman juomisensa seuraukset, sitä pikemmin voi hän saada apua.
Meillä Suomessa on käsitys, että päihderiippuvaista ei voi auttaa, mikäli hän ei polvillaan rukoile apua. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Meille Kantamoon Minnesota-hoitoon tulevista kuntoutujista yli 90% tulee ulkoisella motivaatiolla. On päihdehoidon tehtävä motivoida ihminen raitistumaan itsensä takia.
Pysy vahvana ja ota meihin yhteyttä, me autamme.
Miten saada alkoholisti hoitoon?
Se on hyvin vaikea tehtävä, sillä alkoholismiin liittyy vahva kieltomekanismi.
Sairastuneen läheisen hoitoon saaminen ei ole sentään mahdoton tehtävä: se vaatii tietynlaisen otteen ja oikean ajankohdan.
Me Kantamossa tarjoamme apua ja tukea myös läheisille. Vaikka sinusta läheisenä tuntuisi, että kaikki on jo kokeiltu, kannattaa silti soittaa meille. Me autamme.
Mitä eroa on alkoholin liikakäytöllä ja alkoholismilla?
Alkoholin liikakäytössä puhutaan annosmääristä ja kerroista. Annosrajat ovat tässä hyviä mittareita, esimerkiksi THL:n sivuilta löytyy käyttösuosituksia. Mikäli alkoholia kuluu enemmän kuin suositukset antavat myöten, ilmenee liikakäyttäjällä hyvin usein niin fyysisiä kuin psyykkisiä ongelmia. Alkoholin liikakäytössä on kuitenkin pohjimmiltaan kyse vain siitä, että käyttää alkoholia yli suositusmäärien. Alkoholin liikakäyttäjä voi helposti siirtyä kahviin sen viinilasin sijaan. Alkoholismissa määrillä ei ole sinänsä merkitystä. Alkoholi alkaa ohjailla alkoholistin elämää kokonaisvaltaisesti pienin askelin vuosien aikana.
Juoko alkoholisti koko ajan?
Ei välttämättä. Alkoholisti voi juoda esimerkiksi vain kerran vuodessa, koko kesäloman ajan. Alkoholismin keskeinen kriteeri kuitenkin on, että käyttö jatkuu kiistattomista haitoista huolimatta. Esimerkiksi jos läheinen pahoittaa mielensä juomisensa ja kertoo sen alkoholistille, mutta tämä vain jatkaa juomista, on kyseessä yhdenlainen kiistaton haitta.
Voiko alle 30-vuotias olla alkoholisti?
Voi. Alkoholismille ei ole olemassa ikärajaa. Me Kantamossa hoidamme 18-vuotiaasta lähtien kaiken ikäisiä päihderiippuvaisia.
Tietoa kirjoittajasta
Mika Muukkonen on Kantamon johtava päihdeterapeutti. Mika on ollut töissä Kantamon päihdehoitokeskuksessa vuodesta 2018, jota ennen hän on ehtinyt kerätä kokemusta päihdeterapeuttina eri hoitolaitoksissa. Päihdetyö on Mikalle sydämen asia. Hän uskoo läheisten vaikutukseen ja keskustelevaan, ihmisläheiseen päihdetyöhön. Lue lisää
Mika Muukkonen
Johtava päihdeterapeutti – Kantamo
Ota yhteyttä, me autamme.
Asiantuntijamme vastaavat luottamuksellisesti ja veloituksetta kaikkiin kysymyksiinne joka päivä aamusta iltaan. Neuvomme päihderiippuvaisia, läheisiä ja työnantajia kaikissa riippuvuuteen ja hoitoon liittyvissä asioissa.
Soita 09 3611 988009 3611 9880 (pvm/mpm)
Lähetä WhatsApp-viestiWhatsapp-numero 09 3611 9880
Lähetä sähköpostiainfo@kantamo.fi
Näin asiakkaamme arvioivat hoitojaksoamme
Lähde: Kantamon asiakastyytyväisyyskysely 2023 (114 vastaajaa)
Jatkohoitopaikkakunnat
Kantamon jatkohoitoa tarjotaan yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomea.
Lisäksi tarjolla on etäjatkoryhmiä, johon voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.
Kantamo mediassa
