Raitistunut äiti

 In Kokemuksia

Vajaa 9 vuotta sitten, en olisi koskaan uskonut että minäkin voisin saada vielä elämän, josta pystyn nauttimaan ihan selvällä päällä.
Olihan silloinen päihteiden ja lääkkeiden väärinkäyttöinen elämäni jotain aivan sanoinkuvaamatonta, kun sitä näin jälkeen päin muistelee, Mun elämäni oli siinä pisteessä että perhe oli hajota, läheisiini välit menossa lopullisesti, ja kohta työpaikkakin olisi juotu pois alta. Muistan kuinka JOKA ilta ryyppäsin pitkälle aamuyöhön, ja aamulla töihin lähdettyäni kädet vapisten ajelin töihin, toivoen ettei olisi missään poliisi tutkaa, etten vain puhallutettaisi. Työpäivän olotilaa helpotin naukkaamalla välillä diapameja, jotta henkinen olotilani pysyy paketissa. Joka ikinen päivä mietin töissä, että tänään minä en juo, mutta kuitenkaan ikinä siinä onnistumatta. Joka ikinen päivä työpäivän jälkeen löysin itteni juomatiskin takaa hamuamassa kaljaa ja siidereitä roppakaupalla. Enhän minä yhdestä kaupasta sellaista määrää kehannut ostaa, joten välillä hajin useammasta kaupasta täyttääkseni ja varmistaakseni että juomat ei lopu. Jos juomat loppu, niin ei se kyllä kellonaikaa kattonut, vaan silloin lähettiin baareihin juomaan lisää.
Juominen oli niin pakonomaista että vaikka maat ja mannut aviomiehellenikin lupasin etten juo, niin aina silti join, ja join. Lapset kärsi, ja tytär moneen otteeseen itki ja toivoi ettei äiti joisi. Lupasin lapsille monet kerrat että äiti ei nyt juo, ja joka ikinen kerta petin niihin luottamuksen. Lahjoin heitä karkilla, jotta lapset antaisivat luvan äitin ostaa sitten juomista.. Siinä onnistuin aina…..

Sitten tapahtu jotain, mistä tänä päivänä olen erittäin kiitollinen, niin kiitollinen että silmät kosteina nytkin onnellisuudesta kirjoitan tätä…. Minulla tuli pohja vastaan, ja ymmärsin että tarvin apua, onneksi ymmärsin myös sen etten yksin selviä….
Minnesota hoidon kävin v. 2009,ja siitä lähti toipumiseni, ja se tie kantaa vielä tänä päivänäkin ❤️, päivä kerrallaan se kantaa.
Mikä Helpotus oli kuulla se etten ollutkaan mikään hullu äiti, ja välinpitämätön, vaan että päihderiippuvuus sairaus vei minua. Kaikista helpottavinta oli kuulla se että tästä on myös mahdollista toipua.

Vajaa 9 vuotta olen saanut elää rehellistä elämää itseni, perheen ja läheisteni ympäröimänä❤️
Ottaa elämä vastaan juuri sellaisenaan kun se on tullakseen. Niihin on mahtunut huonoja kuin hyviäkin hetkiä, mutta tämähän on sitä elämää parhaimmillaan, mitä sen kuuluukin olla.

Kiitän luojaa että hän on antanut mulle ymmärryksen tästäkin sairaudesta, ja voimia sekä ymmärrystä ja raittiutta tuleviinkin päiviin ja vuosiin, mikäli elinpäiviä suodaan❤️🙏
Kiitos kun sain jakaa ajatuksiani juuri sinun kanssasi.
Ihanaa raitista tätä päivää ja jatkoa jokaiselle ❤️

Mirva Raitis alkoholisti.