Päihdeohjelmat ovat yleistyneet suomalaisilla työpaikoilla osana varhaisen tuen mallia. Asiantuntijoiden mukaan alkoholiongelmaa ratkotaan kuitenkin työpaikoilla ”puhallutus, varoitus ja potkut -mallilla”, eikä riittävää tukea ole tarjolla. Tiedon puutteesta tämä ei johdu, sillä alkoholin haitat työelämässä tunnetaan hyvin ja niistä arvioidaan aiheutuvan vuosittain yli miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle.

- Alkoholi on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä. Päihdeohjelma laaditaan usein vakiomallin avulla ja liitetään varhaisen tuen malliin, jota Kela edellyttää. Päihdeohjelman toimenpiteet jäävät valitettavan kuitenkin asiakirjan tasolle ja alkoholismiinsa hoitoa tarvitsevat jäävät ilman oikea-aikaista tukea, kertoo palvelujohtaja Sari Seppi-Laitinen LähiTapiolasta.

Suomalaisessa työelämässä suljetaan usein silmät työtoverin alkoholinkäytöltä. Kehittymässä oleva päihdeongelma olisi havaittavissa työpaikoilla paljon nykyistä aikaisemmin, jolloin siihen voitaisiin myös puuttua ja tarjota tukea. Aihe on kuitenkin niin arka, että esimiehet ja työtoverit mieluummin välttelevät oikea-aikaista puuttumista ja sulkevat silmänsä ongelmalta ja toivovat parasta. Seppi-Laitisen mukaan niin työnantajat kuin esimiehet kaipaavat nykyistä konkreettisempia työkaluja ja tukea kyetäkseen toimimaan arjen tilanteissa rakentavalla ja vaikuttavalla tavalla.

Alkoholiongelman laajuus jää pimentoon

Työeläkeyhtiö Elon lääketieteellisen johtajan Maarit Gockelin mukaan alkoholin suurkulutus on monien yleisien sairauksien taustalla, nostaa työkyvyttömyysriskiä ja lisää sairauslomia. Alkoholin suurkulutus lisää riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verenkiertosairauksiin, haimatulehduksiin, dementiaan ja mielenterveysongelmiin.

- Alkoholi on Suomessa todennäköisesti isompi ongelma työelämässä kuin nykyiset tilastomme kertovat. Alkoholin ongelmakäytön laajuus ja vaikutukset jäävät osittain pimentoon, koska alkoholisairauksia ei tilastoida kattavasti esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Alkoholi aiheuttaa monia sairauksia ja usein nämä ovat varsinaiset diagnoosit, joilla työkyvyttömyyseläkkeelle hakeudutaan, vaikka alkoholi olisikin taustalla, Gockel toteaa.

Ongelman laajuudesta kertoo arvio, jonka mukaan 6-12 prosenttia työssäkäyvistä kuuluisi alkoholin riskikäyttäjiin. Kuitenkin noin 70 prosenttia alkoholin haitoista kohdistuu muihin kuin suurkuluttajiin.

Alkoholin käytöstä johtuvien sairauspoissaolokustannusten on arvioitu olevan noin 300-400 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi alkoholin aiheuttama alentunut työteho aiheuttaa jopa noin 300 miljoonaa euron kustannukset. Alkoholin aiheuttamista ennenaikaisista eläköitymisistä ja kuolemista aiheutuu arviolta yli 900 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa myös työyhteisöissä lisätyötä muille, josta koituu arviolta noin 60 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Lisäksi riskikäyttäjät joutuvat helpommin onnettomuuksiin, mutta tätä ei ole Suomessa tilastoitu.

Yritysten arki vahvistaa tilastotiedot

- Oma kokemukseni on, että yritykset hoitavat päihderiippuvaisia työntekijöitään varsin huonosti. Yleinen käytäntö on ohjata päihtyneenä töihin saapunut henkilö työterveyteen, jossa ohjeistetaan vähentämään juomista ja annetaan kaksi viikkoa sairaslomaa. Käytännössä mikään ei muutu ja henkilö tulee taas jonkin ajan kuluttua humalassa töihin, ja tällöin yritys voi antaa henkilölle potkut. Yritys menettää kenties osaavan työntekijän, mutta ennen kaikkea ihminen jätetään yksin ongelmansa kanssa, toteaa Juha Rantanen, joka toimi pörssiyhtiö Outokummun toimitusjohtajana 2005–2011.

Päihdekuntoutuskeskus Kantamon hallituksen puheenjohtajana vaikuttavan Rantasen mukaan yritysten esimiehiä tulisi tukea päihderiippuvaisen tunnistamiseen riittävän ajoissa ja siinä, että heidät ohjataan hoitoon, jossa heille annetaan mahdollisuus raitistua. Tämä on osa vastuullista toimintaa, jolla myös edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuutta.

- Omalla toimitusjohtajakaudellani Outokummussa teimme paljon töitä työturvallisuuden eteen. Saimme merkittävän parannuksen tapaturmataajuudessa panostamalla systemaattisesti muun muassa esimiesten koulutukseen. Tavoitteena on tilanne, jossa työntekijät ja tiimit ottavat vastuun turvallisesta työympäristöstä ja turvallisista työtavoista. Tässä työssä päihderiippuvaiset ovat iso ongelma, koska he vaarantavat omalla käyttäytymisellään koko tiimin mahdollisuudet edistää turvallisia käytäntöjä, Rantanen kertoo.

Lähde alkoholin aiheuttamiin euromääräisiin kustannuksiin: Ehkäisevä päihdetyö”, Aleksi Miettinen ja Elias Rantapuska 2018

Lisätietoja:
Sari-Seppi Laitinen, palvelujohtaja LähiTapiola, 040 7723 940sari-seppi.laitinen@lahitapiola.fi
Maarit Gockel, lääketieteellinen johtaja, Elo, maarit.gockel@elo.fi
Juha Rantanen, hallituksen puheenjohtaja, Kantamo, juha.i.rantanen@gmail.com
Mika Muukkonen, johtava päihdeterapeutti, Kantamo, 040 487 3577, mika.muukkonen@kantamo.fi
Kyösti Knuuttila, viestintäpäällikkö, LähiTapiola, 050 5999 720, kyosti.knuuttila@lahitapiola.fi