Juttusarjassa käsitellään Kantamon päivystyspuhelimessa kysyttyjä kysymyksiä. Vastaajina ovat Kantamon terapeutit, joilla on omakohtainen toipumiskokemus riippuvuudesta ja tuhansien potilaiden kokemus sen hoidosta.

Tekstissä puhutaan alkoholismista, mutta se pätee myös huume- ja lääkeriippuvuuteen, kuten Kantamon hoitokin.

Alkoholismin vaikutus lapsiin on aihe, josta Kantamosta usein kysytään. Alkoholisti lähestyy asiaa usein vähätellen: ”Käyn töissä, vien harrastuksiin enkä ole väkivaltainen – miksi juomiseni häiritsisi lapsiani?” Ei-alkoholisti-vanhempi taas miettii yleensä vastuutaan toimia: ”Ei minulla niin väliä, mutta lapset…”

Valitettavasti kysymys on erittäin aiheellinen. Jos miettii syitä yrittää hoitaa omaa tai läheisen alkoholiongelmaa, vaikutus lapseen on syistä niitä painavimpia. Ongelma ei ole, etteivätkö alkoholisti tai toinen vanhempi välittäisi lapsesta. Ongelma on, että alkoholismi-sairaus saa heidät vähättelemään ongelmaa ja lykkäämään asian hoitamista ikuisesti, kohtalokkain seurauksin.

Lapsi kärsii aina eniten

Alkoholismi sairastuttaa koko perheen tunneilmaston ja on siten koko perheen sairaus. Se vaikuttaa kaikkiin, jotka elävät alkoholistin rinnalla. Mutta voi sanoa, että lapsi kärsii eniten. Vähättelemättä alkoholistin kumppanin, vanhempien tai ystävien hätää.

Lapsi on sairauden vaikutuspiirissä erityisen haavoittuvassa asemassa: 

  • Alkoholismi vaikuttaa eniten läheisiin, jotka rakastavat päihderiippuvaista eniten. 
  • Lapsella on aikuista vähemmän työkaluja käsitellä vaikeita asioita ja tunteita
  • Lapsi omaksuu herkemmin haitallisia selviytymiskeinoja ja läheisriippuvaiselle tyypillisiä käyttäytymismalleja
  • Lapsuuden kokemukset muokkaavat persoonaa jo elämän alkuvaiheessa ja ilman apua vaikuttavat lapsen elämään aikuista kauaskantoisemmin
  • Lapsella on vähiten mahdollisuuksia vaikuttaa asioiden kehityskulkuun –seuraukset ovat siten lapselle erityisen epäoikeudenmukaisia

Älä luule, ettei lapsi huomaa

Lapsilla on uskomattoman herkät tuntosarvet. Lapsi aistii alkoholismi-sairauden ja alkoholin vaikutukset vanhempaan aikuisia herkemmin – ja aina herkemmin kuin aikuiset luulevat. 

Ongelma ei ole alkoholissa sinänsä eikä ole olennaista yksinään, paljonko vanhempi juo.

Normaalissa ja terveessä perheessä voidaan käyttää alkoholia. Normaalissa perheessä esiintyy myös ristiriitoja, riitelyä, huonotuulisuutta ja vaihtelevia tunnetiloja.

Mutta alkoholistiperheessä alkoholi aiheuttaa ongelmia ja ristiriitoja. Ja ongelmien aiheuttajasta pitää vaieta. Niin ulospäin kuin perheen sisälläkin. Ja koituneet epämiellyttävät ja hämmentävät tunteet pitää tukahduttaa.

Hyvin nopeasti lapsi alkaa yhdistää alkoholin sen aiheuttamiin ristiriitoihin ja seurauksiin. Vanhemman juomisesta tulee lapsen elämää ahdistava mörkö. Mörkö ei poistu, vaikka juuri sinä päivänä vanhempi ei juo, juo vähän tai jos sillä kertaa se ei johda ylilyönteihin. 

Lapsi oppii pelkäämään jo ensimmäistä pullon korkkausta tai tölkin sihahdusta. Vaikka muutaman juoman jälkeen vanhempi olisi oikeastikin normaalia rennompi, energisempi, leikkisämpi tai hauskempi, lapsi kokee käytöksen muutoksen ahdistavana.

Vaikka vanhempi käy töissä, vie harrastuksiin, eikä ole väkivaltainen, jatkuva ristiriita ja siitä puhumattomuus aiheuttaa lapselle paljon kärsimystä ja vaikuttaa häneen kauaskantoisesti. 

Lapsi pelkää aikuisten lomia ja vapaita

Alkoholi muokkaa perheen elämää sairaalloiseksi. Lapsi pakotetaan rakentamaan kulisseja ja ylläpitämään niitä kieltämisellä ja valehtelulla. Päihdeperheessä elävä lapsi kadottaa omaa persoonallisuuttaan ja saa luonteenpiirteitä, jotka auttavat häntä elämään kodin epäterveessä ympäristössä.

Epäterve vaikutus ei riipu siitä, miten kärjistyneitä ongelmat ovat. Yhtä lasta voidaan komentaa käyttäytymään kiltisti, jotta isä ei hermostuisi ja alkaisi juoda. Toiselle lapselle näin ei koskaan sanota, mutta hän muuttaa käytöstään vaistomaisesti. 

Tällaisessa ilmapiirissä lapsi ei koe kotia enää pohjimmiltaan turvalliseksi. Usein lapsi pelkääkin juuri niitä hetkiä, joiden pitäisi olla kaikkein parhaita – aikuisten vapaita, kuten viikonloppua tai kesälomaa.

Kesäloma voi tarkoittaa lapselle sen ainoan turvallisen paikan, koulun, sulkeutumista. Ja sitä, että vanhempi saa luvan kanssa “rentoutua” – eli juoda.

Parhaassakin tapauksessa, vaikka aikuisen näkökulmasta juominen ei tänä vuonna aiheuttanut pahoja ylilyöntejä, lapsi joutui jännittämään loman jokaisena päivänä. Tänäkin vuonna.

Tee muutos ennen kuin on myöhäistä

Alkoholistiperheessä omaksutut roolimallit jaetaan tutkimuksessa neljään eri malliin:  Sankarilapsi, Ongelmalapsi, Unohdettu lapsi ja Pellelapsi. Rooleja on käsitelty hyvin Kantamon terapeutin toimesta tässä blogi-kirjoituksessa.

Roolimallit vaikuttavat voimakkaasti lapsen myöhempiin elämän ratkaisuihin, esimerkiksi kumppanin valintaan. Tytär voi rakastua toistuvasti väkivaltaiseen alkoholistiin, sillä siihen hän tottunut ja tuntuu turvalliselta – vaikka se voi tappaa hänet. Osa roolimalleista vaikuttaa päälle päin positiiviselta käytökseltä. Esimerkiksi Sankarilapsi on reipas ja vastuullinen suorittaja. Mutta jos se kumpuaa alkoholistisen lapsuuden selviytymiskeinoista, mikään saavutus ei tuo hänelle onnea, hänellä on vaikeuksia perustaa omaa perhettä ja hän voi sairastua työnarkomaniaan. 

Alkoholistiperheen lapsi voi ja todennäköisesti joutuu käsittelemään kokemuksiaan aikuisena ammattilaisen avulla. Tuolloin, kun aikuinen lapsi ymmärtää juovan vanhempansa haitallisen vaikutuksen elämäänsä, alkoholisti voi lopullisesti menettää välit ja yhteyden lapseensa.

Toisaalta, niin kauan kuin näin ei ole käynyt, alkoholistiperheen vanhemmilla on mahdollisuus korjata asia. Kun alkoholisti menee hoitoon, tunnelma kotona vapautuu, asioista voidaan puhua, mörkö poistuu lapsen elämästä ja koko perheen toipuminen alkaa. Täydellä varmuudella voi sanoa, että lapsesi on sen ansainnut. 

Parhaimman avun omaan tai läheisesi tilanteesen saat soittamalla ilmaiseen päivystysnumeroomme. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, joka päivä iltaan asti, numeroon 09 3611 9880.

Mitä on Minnesota-hoito?