Juttusarjassa käsitellään Kantamon päivystyspuhelimessa kysyttyjä kysymyksiä. Vastaajina ovat Kantamon terapeutit, joilla on omakohtainen toipumiskokemus riippuvuudesta ja tuhansien potilaiden kokemus sen hoidosta.

Jutussa puhutaan alkoholista, mutta ilmiöt pätevät myös huumeisiin ja huumaviin lääkkeisiin.

Opiskeluaika on elämänvaihe, jolloin moni tulee käyttäneeksi alkoholia huomattavasti enemmän kuin muina aikoina. Tuolloin käydään paljon juhlimassa ja alkoholi kuuluu yhä puolivirallisena, jopa puolipakollisena osana opiskelijatapahtumia. Tällaisena ajanjaksona voi olla erityisen vaikeaa tunnistaa, mikä on ns. normaalia ja milloin pitäisi huolestua.

Kuitenkin alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on valitettavasti sairaus, johon voi sairastua jo nuorena. Sairaus etenee hitaasti ja ajan myötä seuraukset ovat hirvittävät. Mitä aikaisemmin riippuvuuden merkkeihin reagoi, sen vähemmän juominen ehtii tuhota. Alkoholisteilla, jotka hakeutuvat hoitoon vasta vanhempana, riippuvuus on usein puhjennut jo viimeistään opiskeluiässä ja käytös tai alkoholin vaikutukset ovat olleet jo tuolloin poikkeavia.

Päihteetön elämäntapa on kuitenkin kasvava trendi nuorilla aikuisilla. Heillä on myös aiempia sukupolvia parempi tietoisuus riippuvuuksista. Opiskeluikäisten aikuisten osuus potilaistamme onkin kasvanut vuosi vuodelta.

Riskirajojen ylittäminen on eri asia kuin alkoholismi

Alkoholin kulutusta voi tarkastella kahdesta eri näkökulmasta: terveys ja riippuvuus. Näkökulmat usein sekoittuvat keskenään ja riippuvuutta voi pitää yksilölle huomattavasti kohtalokkaampana ja vakavampana asiana.

Kun puhutaan kohtuukäyttösuosituksista, riskirajoista ja ongelmakulutuksesta, ollaan terveyskysymyksissä. Kyse on terveyssuosituksista. On olemassa määriä, joiden ylittyessä todennäköisyys negatiivisille terveysvaikutuksille kasvaa. Alkoholi vaikuttaa negatiivisesti esim. verenpaineeseen, uneen, ylipainoon, syöpään jne.

Vaikka henkilö ylittäisi kaikki riskirajat se ei tarkoita, että tämä olisi alkoholisti. Kärjistäen voi sanoa, että iso osa opiskelijoista ylittää tietyn ajan ongelmakäytön määrärajat. Mutta useimmilla alkoholinkäyttö vähentyy huomattavasti opiskeluajan päättyessä ja vastuiden kasvaessa ja vain pienelle osalle puhkeaa riippuvuus.

Fakta kuitenkin on, että alkoholi on aina epäterveellistä. Ja on aiheellinen kysymys, kuinka tärkeä osa opiskelijakulttuuria alkoholin pitää olla tulevaisuudessa olla. Päihteettömän elämäntavan trendin kasvaessa myös esim. alkoholittomia vaihtoehtoja on tapahtumissa yhä enemmän ja örvellystä siedetään vähemmän.

Alkoholismin syntyyn ei ole juomarajaa

Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus. Sen puhjettua ihmisen aivoihin on aiheutunut peruuttamattomia muutoksia, minkä johdosta aivot eivät enää reagoi alkoholiin normaalisti. Alkoholismia arvioitaessa juomamäärät eivät ole yksin olennaisia, vaan se mitä alkoholi aiheuttaa ihmisen elämään.

Alkoholismi etenee asteittain. Se voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: varhainen vaihe, keskivaihe ja myöhäinen vaihe. Varhaisvaiheesta keskivaiheeseen kuluu usein noin 10 vuotta. Alkoholismia on aluksi hyvin vaikea todeta, sillä sairaus ei puhkea hetkessä, alussa merkkejä on vähemmän ja ne eivät ole niin selviä.

Valitettavasti ei ole mitään alkoholimäärää, jolla riippuvuus syntyy tai jää syntymättä. Riippuvuuden syntymiseen vaikuttaa ihmisen geneettinen alttius. Siten runsaskaan juominen siis ei välttämättä laukaise riippuvuutta ei-alttiilla henkilöllä. Toisaalta pienikin määrä alkoholia voi puhkaista riippuvuuden sille alttiilla henkilöllä. Niillä ketkä sairastuvat alkoholismiin, osalla se tapahtuu siis jo nuorena ja osalla vasta pitkäaikaisemman ja runsaamman käytön jälkeen.

Riippuvuuden ensimerkkejä

Alkoholismi voi näkyä sairastuneen elämässä erilaisina ilmiöinä. Osa niistä ilmenee jo riippuvuuden varhaisessa vaiheessa ja osa vasta sen edettyä tarpeeksi pitkälle. Ilmenemisessä on yksilökohtaisia eroja (lue lisää alkoholismin oireista täällä https://kantamo.fi/alkoholismi/)

Kokemuksemme mukaan nuorten aikuisten opiskeluaikana puhjennut riippuvuus voi tuoda esiin jonkin seuraavista ilmiöistä:

  • Ilo vähenee: Ei-riippuvaisille ihmisille alkoholi tuottaa iloa. Alkoholistilla taas voi jo nuorena esiintyä ilmiö, missä kokee ensin rakkautta alkoholia kohtaan, mutta melko nopealla aikavälillä ensikertojen huumaa ei voi enää tavoittaa ja sen tuottama ilo heikkenee. Ei tulekaan oikeasti iloinen tunne, vaan kenties vain ulkopuolinen, tunteeton tai jopa pelokas olo. On siis tärkeä kysyä itseltään, onko alkoholinkäyttö oikeasti kivaa ja olla itselleen täysin rehellinen. Sillä alkoholismin kieltomekanismi pyrkii kieltämään sairauden olemassaolon ja juominen jatkuu, vaikka mikä olisi.
  • Krapuloihin tulee mukaan ahdistus: Ei-riippuvaisillakin ihmisillä käytön jälkeen seuraa vieroitusoireet eli tuttavallisemmin krapula. Mutta ne ovat lähinnä fyysisiä. Alkoholistilla taas käytön jälkeen ei seuraakaan normaali krapula, vaan sen lisäksi henkinen ahdistus. Kun alkoholismi etenee, alkoholin ”hyötysuhde” jatkaa heikentymistä ja lopulta ihminen tarvitsee alkoholia tunteakseen olonsa vain epäahdistuneeksi.
  • Alkoholia pitää ottaa väsyttävän olon takia, hermojen takia, huolien ja harmien unohtamiseksi ja masennukseen
  • Kontrolli juomamääriin häviää toistuvasti
  • Esiintyy ärtyneisyyttä, jos ei pääsekään juomaan

Sairaus muiden joukossa

Alkoholi voi olla oikein käytettynä iloinen asia. Mutta on vain niin, että kaikille se ei sovi. Silloin on tärkeää tietää, että alkoholismi on hoidettavissa oleva sairaus siinä missä esim. diabeteskin.

Kokemuksemme mukaan alkoholistit, jotka saavat hoitoa sairauteensa, eivät kadu hoitoontuloa. Mutta he toivovat, että olisivat havahtuneet sairauteen hieman aikaisemmin.

Parhaimman avun omaan tai läheisesi tilanteesen saat soittamalla ilmaiseen päivystysnumeroomme. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, joka päivä iltaan asti, numeroon 09 3611 9880.