Kantamo tarjoaa vertaistuellista Minnesota-hoitoa päihderiippuvaisille sekä peliriippuvaisille. Hoidon päätarkoituksena on saada riippuvainen ymmärtämään oma sairautensa ja sen kielteiset seuraukset. Tämän myötä syntyy aito halu elää tervettä elämää.
Varaa ilmainen puhelinaikaKatso toipuneiden asiakkaidemme videotarinatTee peliriippuvuustestiPeliriippuvuus on koko perheen sairaus. Se vaikuttavat voimakkaasti sinuun riippuvaisen läheisenä. Siksi meillä Kantamossa autetaan koko perhettä, ei vain riippuvaista.
Varaa ilmainen puhelinaikaKatso toipuneiden asiakkaidemme videotarinat"Kuinka saada riippuvainen hoitoon" PDF-opasSoitamme sinulle ja voimme keskustella tilanteestasi rauhassa. Palvelu on täysin ilmainen eikä sido sinua mihinkään.
Rahapeliriippuvuus on vakava aivojen sairaus. Siinä riippuvuus kehittyy psykoaktiivisen aineen sijaan rahapelaamisen aiheuttamaan mielihyvään. Rahapeliongelmien vakavinta muotoa eli rahapeliriippuvuutta sairastaa virallisten arvioiden mukaan n. 50 000 suomalaista (1,4 % väestöstä). Siihen voi sairastua riippumatta iästä, taloudellisesta asemasta, sukupuolesta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista. Rahapeliriippuvuuteen on olemassa toimivaa hoitoa.
Artikkelissa käsitellään rahapeliriippuvuutta ja se voidaan tässä lyhentää muotoon peliriippuvuus. Myös video- ja mobiilipeleihin voi kehittyä riippuvuus ja sitä kutsutaan digipeliriippuvuudeksi.
Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahanarvoista. Rahapelejä ovat mm. kasinopelit, pokeri, vedonlyöntipelit, peliautomaatit, lotto, peliautomaatit ja raaputusarvat – verkossa tai fyysisessä muodossa.
Kaikki pelaaminen ei ole riippuvuutta. Tyypillinen viihdepelaaja pelaa kerran viikossa lottoa tai laittaa muutaman kolikon peliautomaattiin. Noin 80 % suomalaisista pelaa rahapelejä vuosittain ja suurin osa heistä on viihdepelaajia. Noin 11 % pelaa ns. riskitasolla. Riippuvuutta lievempi häiriö eli rahapeliongelma on noin 3 prosentilla suomalaisista. Vakavinta muotoa eli rahapeliriippuvuutta sairastaa virallisten arvioiden mukaan n. 50 000 suomalaista (1,4 % väestöstä). Pelaamisesta kärsiviä läheisiä on jopa 790 000.
Peliriippuvuus on määritelty toiminnalliseksi riippuvuussairaudeksi Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämässä ja Suomessa käytössä olevassa ICD-11-tautiluokituksessa, samassa kategoriassa päihderiippuvuuden kanssa. Siinä ihminen ihmisen aivoihin on aiheutunut peruuttamattomia muutoksia, minkä johdosta pelaamisesta on tullut pakonomaista. Aivot eivät enää kykene reagoimaan pelaamisen tuomaan jännitykseen normaalisti tai kohtuudella.
Peliriippuvuus on kokonaisvaltainen ja vakava sairaus. Pelaamisesta muodostuu elämään negatiivinen ilmiö ja riippuvainen kokee syyllisyyttä, häpeää ja arvottomuutta. Mutta johtuen riippuvuuden kieltomekanismista, hän ei halua myöntää ongelman vakavuutta huolimatta sen kiistattomista haitoista. Riippuvainen usein salaa tai vähättelee pelaamistaan. Usein vaikka olisi jo tapahtunut merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja velkaantumista. Lopulta pelaamista voidaan myös mahdollistaa kalliilla velkarahalla tai jopa rikollisin keinoin (kavaltaminen, petokset, läheisen varojen käyttö).
Katso toipuneiden asiakkaidemme videotarinatPeliriippuvaisilla on korkea itsemurhariski. Peliriippuvuudessa usein menetetään luottamus ja suhteet läheisiin. Lisäksi voi langeta hyvin vakavia taloudellisia seuraamuksia. Tämän ja syntyneen häpeän ja arvottomuuden tunteiden myötä itsetuhoisuus on peliriippuvaisilla yleisempää, kuin monessa muussa riippuvuudessa. Joka kolmas kuolema rahapeliriippuvaisilla on itsemurha. 67% itsemurhan tehneistä miehiä ja 33% naisia. Itsemurhan tehneiden mediaani-ikä on 32 vuotta.
Peliriippuvaiselle ainoa varmasti kestävä tavoite on rahapelaamisen lopettaminen. Sen saavuttaminen on nopeampaa ja pysyvämpää, jos siihen saadaan ammattimaista hoitoa. Pitkäkään pelaamaton jakso ilman ajattelumuutosta edistävää hoitoa ei auta vaan ihminen ajautuu herkästi takaisin pelaamiseen.
Mistä riippuvuus johtuu? Kukaan pelaamista aloitteleva ihminen ei pelaa sairastuakseen peliriippuvuuteen, eikä se ole ihmisen oma valinta. Rahapeliriippuvuus on päihderiippuvuuden kaltainen aivojen sairaus, jossa dopamiini on keskeisessä roolissa. Neurobiologiset ja geneettiset tekijät ovat yksi vaikuttava tekijä riskissä sairaustua riippuvuuteen. Aina tarvitaan myös altistus rahapeleille eli pelaaminen. Mitä suurempi altistus, sitä suurempi riski sairastua. Siten ympäristö- ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat asiaan välillisesti. Toisaalta pienikin määrä pelaamista voi puhkaista riippuvuuden sille alttiilla henkilöllä. Ja runsaskaan pelaaminen ei välttämättä laukaise riippuvuutta ei-alttiilla henkilöllä. Ottaen huomioon peliriippuvuuden perinnöllisen luonteen siihen sairastunutta ei tule syyllistää. Se ei tarkoita, etteikö asiaan voisi puuttua ja etteikö sitä voisi hoitaa.
Myös läheiset sairastuvat riippuvaisen mukana. Suomessa on arviolta satoja tuhansia peliriippuvaisten läheisiä. Peliriippuvuus vaikuttaa aina vähintään koko perheen elämään. Riippuvuuden paljastuminen tulee usein läheiselle yllätyksenä. Yleisimpänä seurauksena on taloudelliset ongelmat, mitkä voivat vaihdella pienistä veloista luottotietojen menetykseen ja hallitsemattomaan velkataakkaan.
Pelaamisen johdosta arvostus toista kohtaan laskee ja pelaaminen aiheuttaa jännitteitä suhteeseen. Kun läheinen yrittää puuttua pelaamiseen, toinen joko kieltää ongelman vakavuuden tai lupaa parannusta. Mutta läheinen joutuu toistuvasti pettymään.
Pitkään jatkuessaan dynamiikka voi sairastuttaa myös läheisen eri tavoin. Läheisille voi aiheutua masennusta, uupumusta, henkistä väkivaltaa ja pelkoa. Kun läheisen oma henkinen hyvinvointi huonontuu, myös suhteesta lähteminen vaikeutuu. Läheinen voi olla myös riippuvuuden mahdollistaja, esim. maksamalla pelivelkoja mutta tarttumatta itse sairauden hoitoon.
Läheisillä on usein merkittävä rooli peliriippuvais saamisessa hoitoon. Rahapeliongelmia kokevat hakeutuvat huonosti hoitoon (jopa 97% ei hakeudu). Hoitoon hakeuduttaessa on usein ehtinyt tapahtua korjaamatonta vahinkoa, kuten luottotietojen menetys ja pilaantuneet välit läheisiin. Vaikka peliriippuvainen myöntäisi ongelmansa, hän usein ei ole halukas lähtemään hoitoon.
Suurin este hoitoon hakeutumiselle on häpeä. Yleensä paras mahdollisuus saavuttaa hoitoon hakeutuminen, on ymmärtävä mutta ryhdikäs interventio. Voit kysyä meiltä ohjeet intervention tekemiseen soittamalla asiantuntijoillemme ilmaiseksi 09 3611 9880.
(Artikkeli jatkuu videoiden jälkeen)
Seuraavassa on Suomessa käytössä olevan ICD11-tautiluokituksen mukaiset tuntomerkit riippuvuuden toteamiseksi. Tuntomerkit ovat luonteeltaan sellaisia, että harva normaalisti pelaava kokee niitä.
On hyvä muistaa, että normaali pelaaminen ei aiheuta toistuvia ristiriitoja sosiaalisissa suhteissa.
Rahapeliriippuvuudessa ihminen menettää todellisuuden tajun ja syntyy ns. peliansa:
Lisää tietoa rahapeliriippuvuuden tunnistamisesta sekä diagnostisista kriteereistä:
(Artikkeli jatkuu hoitokokemusten jälkeen)
Kävin kantamon Minnesota-mallin hoidon reilu vuosi sitten. Vuosi on mennyt mun kohdalla helposti ja omasta mielestäni olen katsonut uutta elämää oikeasta näkökulmasta ja raittiutta ajatellen heti hoidon jälkeen kaikessa mitä teen. Raittius on antanut mahdollisuuden nauttia elämästä päivä kerrallaan kun ajatukset ei oo peleissä tai päihteissä ja sen muutoksen on huomannut omista lapsista ja vanhemmilta saanut luottamuksen takasin olemalla avoin ja rehellinen. Paljon on muuttunut - koko elämä oikeastaan, mutta vain parempaan suuntaan.
Olen elänyt raittiina reilut kaks vuotta, kiitos Kantamo ja kaikki vertaiset. Ei tarvi olla enään yksin ja se tuntuu todella hyvältä.
Voin hyvin ja perheen kanssa menee erittäin hyvin, he saavat elää ja olla just sellasia kun ovat eikä tarvi enään pelätä että koska tuo ukko räjähtää, sisäinen hissi nollasta sataan on poistunut hoidon myötä. Sisäinen rauha (tyyneys) on läsnä. Mulle tärkeitä asioita on tänään se että saan maksaa laskut ajallaan eikä tarvi enää olla ku se mikä on, esittäminen on loppu.
Riippuvuus voi näkyä sairastuneen elämässä erilaisina ilmiöinä. Osa niistä ilmenee jo riippuvuuden varhaisessa vaiheessa ja osa sen edettyä tarpeeksi pitkälle. Ilmenemisessä on yksilökohtaisia eroja.
Suhteet peheenjäseniin
Väkivalta
Luottamus
Peliriippuvuuden arvioinnissa pelimäärät eivät yksinään ole olennaisia. Pelimäärät voivat vaihdella ja se voi olla kausittaista. Riippuvainen voi salailla pelaamista ja sen seurauksia. Hän voi myös tehdä ns. ryhtiliikkeitä ja olla aikajakson pelaamatta, jolloin luullaan ongelman poistuneen. Olennaista on tarkastella, mitä tunteita ja seurauksia pelaaminen on aiheuttanut ja aiheuttaa elämään pitkällä aikavälillä.
Yleisiä väärinkäsityksiä:
Monet kuvittelevat, että kun pelaaminen lakkaa, peliriippuvainen palaa normaaliin käytökseen automaattisesti. Näin ei ole. Normaali tila palaa vain, kun peliriippuvainen omaksuu pelaamattoman elämäntavan ja samanaikaisesti muuttaa ajattelunsa ja käytöksensä. Tämä puolestaan tekee hänestä tasapainoisen ihmisen. Tätä kutsutaan toipumiseksi tai raitistumiseksi. Sen saavuttaa varmimmin ammattimaisella hoidolla. (Käypä hoito -suositus).
Siksi pitkäkään pelaamaton jakso ilman ajattelumuutosta edistävää hoitoa ei yksin auta vaan ihminen ajautuu herkästi takaisin pelaamiseen. Vaikka pelaaja olisi jäänyt kiinni valtavasta ylilyönnistä (esim. pikavipit) ja pelaaja vannoisi lopettaneensa pelaamisen, hoito kannattaa. Muuten se taas joku päivä jatkuu.
Pelaamattomuus tuntuu usein riippuvaisesta pelottavalta ja läheisistä mahdottomalta. Mutta tehokkaan hoidon avulla on mahdollista saavuttaa pelaamattomuus, joka on luonnollista ja helppoa. Ihminen ei koe, että hän ei saa pelata, vaan että hänen ei tarvitse pelata.
Peliriippuvaisella ei tarvitse olla hoitoon tullessa korkeaa motivaatiota. Riittää halu kokeilla hoitoa, vaikka vain läheisen vaatimuksesta. Hoidon tehtävänä on kääntää ihmisen ulkoinen motivaatio sisäiseksi motivaatioksi.
12 askeleen ammatillista hoito-ohjelmaa kutsutaan Suomessa myös Minnesota-hoidoksi. Se on maailman käytetyimpiä hoitomuotoja riippuvuuksiin. Hoitomuoto on kehitetty USA:ssa ja Kantamossa se on sote-alan ammattihenkilöstön toteuttamaa ja Avi:n sääntelemää hoitoa. Hoito ei liity uskontoon.
Kantamossa on oma peliriippuvuuteen räätälöity hoito-ohjelma. Molemmissa hoitolaitoksissa työskentelee peliriippuvuudesta toipunut terapeutti. Hoidossa on jatkuvasti peliriippuvaisia, joten vertaistukea löytyy aina. Hoidamme vuosittain noin 40-50 peliriippuvaista.
Toipuminen tarkoittaa siis paljon muutakin kuin pelkkää pelaamattomuutta. Toipumisen myötä peliriippuvaisella on mahdollisuus muuttaa käyttäytymis- ja ajettelumalleja, jotka ovat muodostuneet riippuvuuden ympärille. Kantamon hoito tähtää raittiuteen ja sen seurauksena tasapainoiseen elämään.
Kysy lisää peliriipuvuuden hoidosta soittamalla numeroon 09 3611 9880. Voit soittaa nimettömästi ja ilmaiseksi.
Taustalla voi olla puhjennut rahapeliriippuvuus, jos
Silloin on tärkeä hakea apua. Peliriippuvuus on vakava sairaus, joka aiheuttaa pelaajalle ja läheisilleen valtavasti kärsimystä. Vaikka pelaaja olisi jäänyt kiinni ja paljastunut valtava ylityönti (esim. pikavipit) ja pelaaja vannoisi lopettaneensa pelaamisen, hoito kannattaa. Sillä ilman riippuvuuteen tehoavaa hoitoa, pelaaminen taas joku päivä jatkuu.
Olemme koostaneet kattavan PDF-oppaan rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen.
Voit soittaa Kantamon terapeuteille ilmaiseksi ja luottamuksellisesti 09 3611 9880 ja voimme neuvoa juuri sinun tilanteessa
Oletko päihde- tai peliriippuvaisen läheinen tai kärsitkö itse riippuvuudesta? Varaa tästä puhelinaika niin voimme keskustella tilanteestasi. Puhelu on täysin ilmainen eikä sido sinua mihinkään.
Asiantuntijamme vastaavat luottamuksellisesti ja veloituksetta kaikkiin kysymyksiinne joka päivä aamusta iltaan. Neuvomme päihderiippuvaisia sekä läheisiä kaikissa riippuvuuteen ja hoitoon liittyvissä asioissa.
09 3611 9880 (pvm/mpm)
Whatsapp-numero 09 3611 9880
info@kantamo.fi
Kantamon jatkohoitoa tarjotaan yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomea.
Lisäksi tarjolla on etäjatkoryhmiä, johon voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.
Lue lisää jatkohoidosta
