Peliriippuvuus – Testaa ilmaiseksi tästä
Testi 1. Rahapelaamisen haitat
PGSI-peliriippuvuustesti erottelee hyvin rahapeliongelman vakavuuden asteita, ja sen luotettavuutta on tutkittu runsaasti. PGSI:n on todettu soveltuvan hyvin sekä väestötutkimuksiin että kliinisen työn apuvälineeksi. (Lähde: Käypä hoito -suositus)
Rahapelaamisen haitat – PGSI
Kysymykset koskevat rahapelaamisen liittyviä kokemuksia ja auttaa kartoittamaan sitä, onko pelitapoja syytä muuttaa. Kysymykset koskevat viimeisintä 12 kuukauden jaksoa.
Klikkaa kussakin kysymyksessä omaa tilannettasi lähinnä vastaava vaihtoehto.
Alhainen riski
Tämän testin mukaan rahapelaamisessasi on alhainen riski. Antoiko testi ajattelemisen aihetta? Jos olet tyytyväinen tilanteeseen, se ei vaadi toimenpiteitä. Jos rahapelaaminen kuitenkin mietityttää, voit lukea lisää aiheesta tältä sivulta.
Kohtalainen riippuvuus
Tämän testin mukaan rahapelaamisessasi on kohtalainen riski. Peliriippuvuutesi on edennyt ja tilanne vaatii muutosta. Pelaamisesta on mahdollisesti muodostunut kielteisiä vaikutuksia ja negatiivinen kierre elämääsi. Kykysi hallita pelaamisen aloitusta, määrää tai lopettamista on heikentynyt. Peliriippuvuus on sairaus, josta voi toipua.
Ongelmapelaaminen
Tämän testin mukaan rahapelaamisesi on ongelmatasolla. Peliriippuvuutesi aiheuttaa elämässäsi kielteisiä vaikutuksia ja riski kontrollin menetykseen on korkea. Peliriippuvaiselle ainoa kestävä tavoite on pelaamisen lopettaminen. Peliriippuvuus on sairaus, josta on mahdollista toipua.
Ei peliriippuvuutta
Tämän testin mukaan sinulla ei ole ongelmapelaamista
Testi 2. Digipelaamisen haitat
POGQ (Problematic Online Gaming Questionnaire) on kysely, jolla mitataan digipeliriippuvuuden eri ulottuvuuksia kuudella osa-alueella: kognitiivinen uppoutuminen, paonhakuisuus, pelaamiseen liittyvä vuorovaikutus, ajankäytön hallinnan ongelmat, pakonomaisuus/kontrollin menettäminen ja negatiiviset seuraukset.
Digipelaamisen haitat – POGQ
Vastaa jokaiseen väittämään sen mukaan, kuinka usein väittämä on pitänyt paikkansa viimeisten 6 kuukauden aikana.
Ei merkittävää ongelmaa
Riskitason pelaaminen
Haitallinen/ongelmallinen pelaaminen
Vakava ongelma / mahdollinen digipeliriippuvuus
Lähde: Demetrovics Z. et al. (2012). The Problematic Online Gaming Questionnaire (POGQ). PLOS ONE. Creative Commons CC BY -lisenssi.
Testi 3. Digipelaamisen haitat
GDT (Gaming Disorder Test) on lyhyt 4 kohdan itsearviointimittari, joka perustuu ICD-11 -diagnostiikkakriteereihin digipeliriippuvuudesta.
Gaming Disorder Test (GDT), ICD-11:n digipeliriippuvuuskriteereihin perustuva mittari
Mieti pelaamistasi viimeisen 12 kuukauden aikana ja vastaa jokaiseen kohtaan.
Ei viitettä peliongelmasta
Mahdollinen riski – tilannetta kannattaa seurata
Todennäköinen digipeliriippuvuus
Pontes, H. M., Schivinski, B., Brzozowska-Woś, M., & Stavropoulos, V. (2021).
Measurement and conceptualization of Gaming Disorder according to the World Health Organization framework: The development of the Gaming Disorder Test.
International Journal of Mental Health and Addiction, 19(2), 508–524.
Gaming Disorder Test © Pontes et al. (2021).
Käännetty ja käytetty Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) -lisenssillä.
Lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Soita (pvm/mpm)