Päihdehoito on yhteiskunnalle kannattavaa

Joka kymmenes suomalainen kärsii riippuvuudesta. Yleisin on alkoholismi, jota sairastaa 5 % aikuisväestöstä. Peliriippuvuudesta kärsiviä on 3 % ja huumeaddikteja 1,3 %. Kaikkia riippuvuuksia yhdistää se, että käyttöön liittyy pakonomainen tarve, jonka takia käyttö jatkuu kiistattomista haitoista huolimatta.  Riippuvuussairaus koskettaa suoraan noin 300 000 ihmistä, joiden rinnalla elää perheenjäseniä nelinkertainen määrä. Erityisesti peliriippuvaisten määrä on voimakkaassa kasvussa. THL:n mukaan läheisen peliongelma koskettaa 790 000 henkilöä ja luku on kasvussa.

Päihderiippuvuus on tautiluokituksensakin mukaisesti etenevä, hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus. Miksi sairautta sitten hoidetaan yhä vähemmän? THL:n tilastot osoittavat, että päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitojaksojen määrä on lähes puolittunut kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti päihdeperäisistä sairauksista ja tapaturmista johtuvat terveydenhuollon menot ovat kasvaneet huomattavasti. Eniten ovat kasvaneet erikoissairaanhoidon kustannukset. 

Eräs merkittävä ratkaisu hyvinvointialueiden taloushaasteiden ratkaisemiseen olisi panostaa päihdekuntoutukseen. Riippuvuussairautta hoitamalla vältytään päihteistä johtuvista seurannaiskustannuksista. Elina Rautiaisen väitöskirjan keskeinen havainto oli, että päihdepalvelujen piirissä olevien terveydenhoidon kulut ovat 53% alemmat kuin niiden, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Voidaan siis suoraan sanoa, että ohjaamalla alkoholisti, huumeaddikti tai peliriippuvainen ajoissa hoitoon, säästetään kuntoutuksen kustannusta suurempi summa terveydenhuollon kuluista. Kuntouttamalla ajoissa vältytään monilta tapaturmilta, rattijuopumuksilta, liikenneonnettomuuksilta ja liitännäissairauksilta. Yhteiskunnalle kannattavinta on tunnistaa riippuvuussairaudet ja hoitaa niitä ajoissa. 

Suomessa on tarjolla tehokkaita hoitomuotoja päihderiippuvuuteen. Palveluvalikoimaneuvoto Palkon suositusten mukaisesti 12 askeleen hoito-ohjelma on yksi vaikuttavaksi todistetuista hoitomuodoista. Kantamon Minnesota-mallinen hoito-ohjelma kuuluu tähän kategoriaan. 

Blogin kirjoittaja on Kantamon toimitusjohtaja Minja Pohjola, KTM